Rokotetutkija näkee, millaisia hyviä asioita on tulossa

Vielä lukiossa Mika Rämet ajatteli ryhtyvänsä yhteiskuntatieteilijäksi.

”Äitini oli yläasteen rehtori ja yhteiskuntaopin opettaja. Suunnitelmissani oli lähteä lukemaan valtiotiedettä ja poliittista historiaa Tampereelle. Kävi kuitenkin niin, että halusin jäädä Ouluun, joten lääketiede valikoitui alakseni”, Lintulasta kotoisin oleva, Oulun yliopiston vuoden alumniksi nimetty Rämet muistelee.

Tätä nykyä FVR – Suomen rokotetutkimuksen lääketiteteellisenä johtajana toimiva Rämet ajatteli lääketieteen opintoja yleiskoulutuksena monenlaisiin tehtäviin, ja sellaisiksi ne ovat osoittautuneetkin.

”Eri kliiniset alat ovat hyvin erilaisia, joten lääketieteellinen koulutus antaa valtavasti mahdollisuuksia. Aloin tehdä omaa tutkimusta toisena opiskeluvuotena. Tein syövän mekanismeja käsittelevän väitöskirjani Oulun yliopiston farmakologian ja toksikologian laitoksella, mutta sen jälkeen aloin suuntautua neonatologiaan eli vastasyntyneiden hoitoon. Se on lääketieteen alana todella laaja ja kiehtova, somaattista lääketiedettä puhtaimmillaan. Toki työ kriittisesti sairaiden vauvojen parissa on ajoin raskasta.”

Tutkijan ura ei tuntunut työltä

Rämetin pitkäaikainen mentori on ollut lastentautiopin professori ja lastenlääkäri Mikko Hallman.

”Mikko johti 1980-luvulla tutkimushanketta, jonka tuloksilla on ollut dramaattinen vaikutus ennenaikaisesti syntyneiden lasten kuolleisuuden vähenemiseen. Keuhkorakkuloiden kehittymättömyydestä johtuen keskosilla on usein henkeä uhkaava hengitysvaikeus. Mikko osoitti, että tauti voidaan hoitaa keuhkorakkuloiden pintajännitystä alentavalla surfaktantilla. Tutkijatohtorikaudella Mikon tutkimusryhmässä oli suuri vaikutus omalle tutkijanuralleni.”

Tutkijan ura oli Rämetille selkeä kutsumus.

”Se vei mukanaan. Pitkään se ei tuntunut ollenkaan työltä, vaan oli vain tosi hauskaa.”

Rämet valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1996 ja lääketieteen tohtoriksi 1998. Noin puolessavälissä lastenlääkäriksi erikoistumista, vuonna 1999, hän siirtyi työskentelemään Harvardin yliopistoon kolmeksi vuodeksi.

”Se oli erittäin stimuloiva ympäristö ja sain keskittyä rauhassa tekemään tutkimustani. Julkaisunäyttöni siltä ajalta olivat hyvät, ja ne avasivat paljon mahdollisuuksia. Palasin Ouluun vielä vuodeksi, mutta sitten sain mahdollisuuden oman tutkimusryhmän perustamiseen Tampereen yliopistoon vuonna 2003. 12 vuoden jälkeen palasin jälleen Oulun yliopistoon lastentautiopin professoriksi, Mikko Hallmanin aiemmin hoitamaan professuuriin. Pian tuon jälkeen minut valittiin myös PEDEGO-tutkimusyksikön johtajaksi.”

Tampere kutsui jälleen 2020, kun Rämet valittiin Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtajaksi.

Pandemia sai katsomaan maailmaa uusin silmin

Immuniteetti, sekä luontainen että hankittu, on ollut pitkään Rämetin tutkimuksen kohteena ja intohimon aiheena. Tärkeimpänä päämääränä on ollut aiempaa paremman tuberkuloosirokotteen kehittäminen.

”Tuberkuloosi, malaria ja HIV ovat maailman suurimpia terveyshaasteita. Siksi juuri tuberkuloosi on valikoitunut tutkimustyöni yhdeksi pääaiheeksi.”

Koronapandemia käänsi koko maailman katseet rokotetutkijoihin. Rokotetutkimuskeskuksen tuore johtaja sai kutsuja televisioon ja yleisö ihastui hänen rauhalliseen tapaansa selittää asioita kansankielellä ja käytännönläheisesti. Rämet sai rokotetietouden edistämisestä Tampereen yliopiston yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkinnon sekä terveystoimittajien myöntämän Hyvän tiedon omena -tunnustuksen vuonna 2022.

Korona sai rokotetutkijankin katsomaan maailmaa uusin silmin. Samanlaista poikkeusaikaa hän ei usko tulevan enää vastaan.

”En usko samanlaiseen, maailmanlaajuiseen härdelliin koulujen ja yhteiskuntien sulkemisineen. Jos vastaavia uhkia tulee, varautuminen on nyt parempaa. Meillä on nyt mRNA-rokoteteknologia olemassa, joten tarvittavan rokotteen kehittäminen ja valmistaminen olisi nopeampaa.

Yhteiskunnallinen vaikuttaja monella tasolla

Rokotetutkijan työ on tulevaisuuteen katsomista.

”Rokotteet ovat siinä mielessä haasteellisia, että niiden haitat ovat konkreettisia mutta hyödyt abstrakteja. Parasta työssäni on, että pystyn näkemään maailmaa eteenpäin. Näen sen, millaisia hyviä asioita on tulossa.”

Ei voi väittää, etteikö rokotetutkijan työ olisi tässä mielessä myös yhteiskunnallista vaikuttamista, eli siinä mielessä Rämetin ympyrän voi ajatella sulkeutuneen. Vastasyntyneiden kuolleisuus on Suomessa maailman pienimpiä. Lastenlääkärin mukaan tämä on hyvä läpileikkaus siihen, kuinka toimiva yhteiskuntamme on.

”Esimerkiksi äitiysneuvolajärjestelmä on meillä hyvin tasa-arvoinen kaikille, samoin kuin synnytysten ja vastasyntyneiden hoito.”

Rämet pyrkii tekemään yhteiskunnallista vaikuttamista tieteen lisäksi myös aivan ruohonjuuritasolla. Kevään 2023 eduskuntavaaleissa Rämet oli ehdolla Vihreiden kansanedustajaksi.

”Kyllä se kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan siinäkin näkyy, samoin kuin halua auttaa heikommassa asemassa olevia.”

Opiskele lääketiedettä Oulun yliopistossa.