MY Studio -podcastit ja -webinaarit

MY Studio (Mikroyrittäjän studio) avaa uusia näkökulmia yrittäjyyteen, osaamisen kehittämiseen ja yrityksen johtamiseen. MY Studio -podcasteissa ja -webinaareissa ääneen pääsevät yrittäjät, tutkijat, yrityspalvelutoimijat sekä muut elinkeinoelämän vaikuttajat. Podcast-vieraiden kanssa keskustelemassa ovat Kerttu Saalasti Instituutin omat tutkijat ja kouluttajat. Neljä kertaa vuodessa pidettäviä webinaareja isännöi Simo Kekäläinen.

Podcastit ja webinaarit ovat osa mikroyrittäjyyden verkko-opintojen oppimateriaaleja, jotka tuotetaan suomalaisten mikroyritysten kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Sisältöä myös englanniksi.

MY Studio -webinaarit

Minä olen media! Yrittäjyys media-alan murroksessa

Millaisia haasteita media-alalla yrittäjänä toimiva kohtaa yrittäjän polulla ja millaisin keinoin niistä selviää? Miten median murros vaikuttaa alan yrittäjyyteen? Millaista oppia on tarjolla – ja millaista pitäisi olla? Media-alan yrittäjyydestä eri näkökulmia tarjoavat studion sohvalla toimittaja, mediastrategi ja valmentaja, entinen päätoimittaja Leena Hirvonen ja Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen. Etänä webinaariin osallistuu free-toimittaja ja viestinnän yrittäjä Pasi Kivioja ja yrittäjätarinan videon muodossa kertoo toimittaja ja yrittäjä Tiina Ojutkangas.

Yrittäjyyskasvatus – innostuksesta tekoihin

Millainen on nuorten suhtautuminen yrittäjyyteen Suomessa? Tuleeko unelmista totta ja miten? Miten yrittäjyyskasvatus tukee nuorta yrittäjyyden alkutaipaleella? Entä millaista tukea yrittäjyyskasvattajat voivat saada omien taitojensa kehittämiseksi yrittäjyyskasvatuksen uudessa ERKO-koulutuksessa?

Simo Kekäläisen vieraina studion sohvalla ovat väitöskirjatutkija Jouni Hintikka Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista sekä lehtori Ulla Mäntykangas Oamkin ammatillisesta opettajankoulutuksesta. Etänä joukkoon liittyy ERKO-koulutuksen kehittäjä, koulutuspäällikkö Piia Kolho Hamkin ammatillisesta opettajankoulutuksesta.

Vuosi yrittäjänä -ohjelman läpikäynyt ja Särki-vaatemalliston luonut nuori yrittäjä Robi Tolonen kertoo oman yrittäjätarinansa videon muodossa. Särki Clothing valittiin vuonna 2023 Pohjois-Suomen parhaaksi NY-yritykseksi.

Valoa pimeyteen – ketterä muutoskyvykkyys

MY Studio webinaarin neljännessä osassa tuodaan valoa pimeyteen. Mitä tarkoittaa muutoskyvykkyys niin yksilön kuin yhteisön ja organisaation näkökulmasta? Miten selviydytään isoistakin haasteista ja uudistutaan muutoksessa olosuhteista huolimatta? Mitä muuta tarvitaan kuin tsemppiä? Mikä rohkaisee hakemaan apua?

Simo Kekäläisen vieraana studiossa ovat Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin väitöskirjatutkija Santeri Halonen ja Ilocon valmentaja Sari Ilo. Etänä mukaan tulee Laukaan kehitysyhtiön toimitusjohtaja Sanna Jylänki. Mukana videon muodossa on myös Sydänmaanahon tilan yrittäjä Heidi Rossi, joka kertoo oman selviytymistarinansa.

Korkeakoulusta yrittäjäksi – tiedolla ja taidolla

Mikroyrittäjyyden eri puolista kiinnostuneille tarkoitetun MY Studio -webinaarisarjan kolmas osa antaa näkökulmia korkeakoulutettujen yrittäjyyteen. Miten korkeakoulusta voi hypätä yrittäjäksi? Webinaarissa kuulet, kuinka matka yrittäjäksi alkaa ja mitä yrittäjän tiellä voi tapahtua kotimaassa tai kansainvälisesti. Miten kaupallistetaan huippututkimus ja keksinnöt?

Simo Kekäläisen vieraana studion sohvalla ovat Oulun yliopiston Innovaatiokeskuksen projektiasiantuntija Ville Saarenpää ja ennakkotiedosta poiketen Marko Holman sijasta Muon Solutionsin partneri, fyysikko Jari Joutsenvaara. Etäpuheenvuoron pitää AKY - Akavalaisten Yrittäjien puheenjohtaja Timo Saranpää ja alkuorientaation keskustelulle antaa videon muodossa matkailuyrittäjä Heidi Savolainen Seikkailuapinat Oy:stä. Hän liittyy mukaan keskusteluun webinaarin loppupuolella.

Vastuullisuudesta kilpailuetua

MY Studio -webinaarisarjan toinen osa antaa käytännöllisiä vinkkejä vastuullisuuden kehittämiseen. Simo Kekäläisen vieraana studion sohvalla ovat projektipäällikkö Jaana Jeminen Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista ja toimitusjohtaja Miia Törmänen Design Inspiksestä. Etäpuheenvuoron pitää Kerttu Saalasti Instituutin mikroyrittäjyyskeskus MicroENTREn tutkimusjohtaja Anna-Mari Simunaniemi ja alkupotkun webinaarille antaa Jatkuvan nelivedon yrittäjä ja toimitusjohtaja Timo Saari videollaan.

Kahden kauppaa – yrityksen omistajanvaihdoksesta uusi tulevaisuus?

MY Studio –webinaarisarjan ensimmäisessä osassa saat tietoa siitä, millaisia vaiheita ja haasteita omistajanvaihdokseen liittyy ja mistä niihin saa tukea. Yrittäjä saa keskustelusta konkreettisia vinkkejä prosessiin. Kuulemme myös, millainen omistajanvaihdosten tilanne on Suomessa ja millaisia trendejä niihin liittyy.

Simo Kekäläisen vieraana studion sohvalla ovat kehittämispäällikkö Paula Pihlajamaa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjistä sekä itsekin omistajanvaihdoksen läpikäynyt projektitutkija Laura Veikkola Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista. Etänä keskusteluun osallistuu yritysvälittäjä Aki Keisu Suomen Yrityskaupat Oy:stä. Keskustelulle alkupotkun antaa siivousalan yrityksensä myynyt raahelainen Erja Rautio videon muodossa, ja hän liittyy mukaan keskusteluun webinaarin loppupuolella.

MY Studio interview: Introduction to Micro Entrepreneurship in Finland

What are the pros and cons of light and part-time entrepreneurship? In this MY Studio Videocast Markus Rytinki, David Delahunty and Monika Luukkonen from the University of Oulu discuss company types and other relevant issues for a starting entrepreneur.

Mikä myy? Miten myyt?

Sosiaalisen median hyödyntäminen yritystoiminnassa

Yrityksen tuotteiden ja palveluiden markkinointi sosiaalisessa mediassa on monen yrityksen elinehto. Onko some-markkinointi helppoa, ilmaista ja kohdennettua vai resursseja vaativaa ja silkkaa onnenkauppaa? Tämän podcastin kuunneltuasi tiedät myös sen, mitä somessa ei kannata koskaan tehdä. Vieraina Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun Martti Ahtisaari Instituutin dosentti Timo Koivumäki sekä sosiaalisen median kouluttaja, tietokirjailija Harto Pönkä.

Proffat brändikeskustelussa

Mitä yrityksen brändääminen tarkoittaa? Mitä eroa on imagolla ja brändillä? Miten rakennan yritykselleni vahvan brändin? Näihin ja muihin kysymyksiin vastaavat My Studion haastateltavana Oulun yliopiston professorit Saila Saraniemi ja Erkki Karvonen. Oulun kauppakorkeakoulussa työskentelevä Saraniemi on Suomen ensimmäinen brändimarkkinoinnin professori. Informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Karvonen on Suomen ensimmäisiä imagotutkijoita ja väitellyt aiheesta jo vuonna 1997. Haastattelijana tutkijatohtori Markus Rytinki.

Some mikroyrityksen myynnin ja markkinoinnin tukena

Miten some tukee mikroyrityksen myyntiä ja markkinointia? Mirja Väänäsen kanssa mikroyritysten some-kokemuksista keskustelemassa yrittäjä Satu Virtanen Hoivapalvelu Satu Susanna Oy:stä ja pk-yritysten kasvusparraaja Juha Lahtinen, Viexposta.

Miten voit, yrittäjä?

Mitä resilienssi on?

Resilienssi eli muutoskyky on yksi yrittäjän tärkeimmistä kyvyistä muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Yksilön resilienssi ei ole synnynnäinen ominaisuus vaan sitä voi vahvistaa ja kehittää. Podcast-jaksossa väitöskirjatutkija Santeri Halosen vieraana on yrittäjä ja työnohjaaja, työyhteisösovittelija ja kouluttaja Tiina Kiiski. Tiina jakaa omia kokemuksiaan yrittäjänä haastavien tilanteiden kohtaamisesta ja vinkkejä niistä selviämiseen ja oman resilienssin vahvistamiseen.

Millainen on työelämämuotoilijan oma yrittäjyyspolku?

Tässä jaksossa vieraana on syksyn 2021 Kaute Talksissakin tavattu Aku Varamäki Workday Designers oy:sta. Yrittäjä ja tietokirjailija Varamäki soveltaa muotoiluosaamista valmentaessaan yrittäjiä, työntekijöitä ja työyhteisöä. Mitä on työpäivämuotoilu ja millaisia ovat tulevaisuuden työelämän metataidot? Kuinka Akun on itse hyödyntänyt muotoiluprosessia ja työelämän metataitoja omalla yrittäjyyspolullaan sen eri käännekohdissa? Haastattelijana tutkimusjohtaja Anna-Mari Simunaniemi. Tämä podcast on osa Osaaminen ja tuottavuus mikroyrityksissä 5op kurssia.

Löydä oma polkusi: unelmoi ja tartu tilaisuuteen!

Tässä jaksossa Päivi Lohikosken kanssa ovat keskustelemassa suomalaisen kestävyysurheilun konkarit, mainostoimistoyrittäjä Anu Mäkinen ja yksi Suomen menestyneimpiä ja monipuolisimpia kestävyysurheilijoita, opettaja ja yrittäjä Maija Oravamäki. Jaksossa puhutaan unelmoinnista, elämän suunnittelusta, osaamisista ja siitä miten onnistumiset elämässä rakentuvat. Onko kaikki elämässä mennyt niin kuin on suunniteltu ja yli odotusten? Miten naiset nyt viidenkymmenen ikävuoden tienoilla kokevat asian? Podcast on osa Oulun yliopiston mikroyrittäjyyden verkko-opintojen Tunnista omat osaamiset ja vahvuudet -löydä oma polkusi -kurssia.

Kolme tärkeintä asiaa yrittäjän työhyvinvoinnissa

Tässä MY Studio -podcastin jaksossa Anna-Mari Simunaniemen vieraana työhyvinvoinnin valmennuksesta keskustelemassa on tutkija ja työhyvinvointivalmentaja Jaana-Piia Mäkiniemi Tampereen yliopistosta. Jaana-Piia avaa uusia näkökulmia työhyvinvointiin ja kertoo mm. työn imusta ja uupumuksesta. Lopuksi esitellään kolme tärkeintä asiaa, jotka yrittäjien kannattaa ottaa huomioon omassa työhyvinvoinnissaan sekä miksi työhyvinvointiin panostaminen kannattaa.

Lue podcast tekstimuodossa

Intro [00:00:03]: My Studio avaa uusia näkökulmia yrittäjyyteen, osaamisen kehittämiseen ja mikroyrityksen johtamiseen. Näissä podcasteissa kurkistetaan mikroyrittäjien arkeen ja mikroyritysten yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Ääneen pääsevät professorit, tutkijat, mikroyrittäjät ja yrityspalvelutoimijat.

Puhuja 1 [00:00:24]: Tällä kerralla My Studiossa on aiheena yrittäjän tuottavuus ja työhyvinvointi, sekä työhyvinvoinnin kehittäminen. Minä olen Anna-Mari Simunaniemi, tutkimusjohtaja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti-instituutista. Toimin mikroyrittäjyyskeskus Micro-Entressä. Mikroyrityksen liiketoiminnan kehittämiseen liittyvä tärkeä osa-alue on yrittäjän työhyvinvointi, osaaminen ja jaksaminen. Tässä jaksossa on tarkoitus syventyä työhyvinvoinnin teemaan. Tänään vieraanani on Tampereen yliopistolta työ- ja organisaatiopsykologian yliopiston lehtori Jaana-Piia Mäkiniemi. Tervetuloa.

Jaana-Piia [00:01:14]: Kiitos, hauska olla täällä.

Anna-Mari [00:01:17]: Kivaa saada sinut mukaan keskusteluun. Mitä Tampereelle kuuluut tänään?

Jaana-Piia [00:01:23]: Tässä on laitettu vähän aivoja sinne työhyvinvoinnin ja yrittäjyyden maailmaan ja vähän kerrattu, mitä kaikkea kiinnostavaa on itse parin viimeisen vuoden aikana tähän liittyen tehnyt. Vähän sellaisella orjentoivalla aamulla on lähdetty tähän työpäivään.

Anna-Mari [00:01:41]: Olet koulutukseltasi sosiaalipsykologi ja olet väitellyt valtiotieteiden tohtoriksi ja tehnyt sen jälkeen töitä mm. työhyvinvoinnin kehittäjänä, sekä tähän liittyvää tutkimusta. kerrotko vähän mitä työhyvinvoinnin kehittäjä tekee?

Jaana-Piia [00:02:03]: Kun on yliopiston kautta tätä työtä tehnyt, se on ollut tutkimuksen ohjaamaa työhyvinvoinnin kehittämistä. Silloin on mietitty, että ne metoditkin on sellaisia tutkimuksesta nousevia tai jopa tutkimuksissa koeteltuja, eli vaikuttaviksi havaittuja. Yksinkertaisimmillaan olen vetänyt työntuunausharjoituksia, missä ihmiset analysoi omaa työtään ja pohtii mikä siinä itseä kuormittaa ja innostaa, ja miten innostavia saisi lisää ja kuormittavia vähemmän. Usein työhyvinvoinnin kehittäminen on työhön keskittyvää analyysiä ja siihen muutosten tekemistä. Siinä on tärkeää se, että ne ihmiset, jotka sitä työtä tekevät, ovat itse niitä ihmisiä, jotka niitä muutoksia tekevät. Esimerkiksi tuollaiset viidentoista koulun opettajien teknostressiä kun pyrittiin vähentämään, me esimerkiksi autoimme tutkijoina ja tehtiin mittauksia aiheesta. Opettajat itse päättivät, mitä heidän täytyy siellä omassa koulussa muuttaa, jotta heidän teknostressi vähentyisi ja teknoimu lisääntyisi. Kehittäminen on hyvin paljon sellaista fasilitointi ja ohjaamista siihen, että ihmiset itse keksivät mitä pitäisi tehdä.

Anna-Mari [00:03:40]: Jos lähdetään ihan peruskäsitteistä, kun työhyvinvoinnin kehittäjä olet, miten määrittelisit työhyvinvoinnin erityisesti mikroyrittäjyyden kontekstissa?

Jaana-Piia [00:03:55]: Ajattelen, että on tärkeää tehdä käsitteellistä pipetointia tai purkamista. Usein ajatellaan, että työhyvinvointia ei ole määritelty eikä kukaan oikein tiedä itä se on, mutta kyllä meillä psykologisesti orjentoituneilla ihmisillä on selvä käsitys miten sitä voisi määritellä. Minusta on tärkeää erottaa työhyvinvoinnin kokemus, eli mehän puhutaan paljon työstressistä tai -uupumuksesta ja yhä enemmän työn imusta. Nehän on sellaisia psykofysiologisia kokemuksia, mitä ihmisellä itsellään on. On hyvä ajatella, että on työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, eli sellaisia asioita, jotka uhkaa tai tukee sitä työn imua. On hyvä miettiä, mitkä on sen työhyvinvoinnin seurauksia. Mitä vaikutusta on sillä, jos ihminen on työn imussa tai itä vaikutusta työuupumuksesta on ihan työsuoritukseen ja sitä kautta tuloksellisuuteen. Vaikka mitä ammattia tutkitaan, me mietitään mitä työhyvinvointikokemusta tutkitaan, mitä vaikuttavia tekijöitä tässä tilanteessa on ja mitä seurauksia ajatellaan tästä olevan. Kehittäjälle on tärkeää ymmärtää mitkä tekijät vaikuttaa tässä tilanteessa työuupumukseen tai työn imuun. Vaikuttavat tekijät on juuri niitä mitä pitäisi pystyä muuttamaan sellaiseksi, että ne tukee paremmin työhyvinvointia. Me tarvitsemme jäsennellyn käsitekehikon, että tunnistetaan mitä meidän pitäisi tehdä.

Anna-Mari [00:05:48]: Ajatteletko, että työhyvinvoinnista vai seurata työn imua tai huonosta työhyvinvoinnista vai seurata vaikka työuupumusta tai työstressiä?

Jaana-Piia [00:06:00]: Ajattelen sillä tavalla, että työhyvinvointi on kattokäsite, joka pitää sisällä esimerkiksi sen työn imun merkityksen. Kun ihminen on työn imussa, hän voi tosi hyvin työssää. Hänellä on tarmokkuuden, omistautumisen, uppoutumisen kokemuksia ja hän on todella motivoitunut. Kun puhutaan työhyvinvoinnista, olisi hyvä, että puhuttaisi tarkemmin käsittein, koska työuupumus on työpahoinvoinnin tila ja siihen vaikuttaa eri asiat kun työn imuun. Siinä mielessä näen, että imut ja uupumukset, työtyytyväisyys, työriippuvuus.. meillä on tällaisia tarkempia työhyvinvoinnin käsitteitä.

Anna-Mari [00:06:53]: Olet itsekin tehnyt tutkimusta työhyvinvointiinkin liittyen. Mitä me tiedetään työhyvinvoinnista tutkimuksen kautta?

Jaana-Piia [00:07:10]: Se on kiinnostava kenttä, tämä yrittäjän ja mikroyrittäjän työhyvinvointi. Kyllähän se on tosiasia, että työhyvinvointitutkimus on painottunut palkansaajiin ja siltäkin tietyille aloille. Usein on tutkittu SoTe ja tietotyöläisiä. Ei ole yhtä tarkkaa kuvaa kaikkien alojen ja yrittäjien työhyvinvoinnista. Kiinnostava lähtökohta on se, että yrittäjät raportoivat aika korkeita työhyvinvoinnin lukija, eli vaikka korkeaa työtyytyväisyyttä, vaikka heidän työssään on paljon kuormittavia tekijöitä. He ovat siinä mielessä erilaisia kuin palkansaajat, mutta jos katsotaan millaiset tekijät vaikuttavat työhyvinvointiin palkansaajilla ja yrittäjillä, ne on kyllä tosi samanlaisia. Me teimme ison systemaattisen kirjallisuuskatsaus, missä kävimme noin 2000 tutkimusta läpi ja meidän tavoitteena oli löytää vastaus siihen, mitkä tekijät vaikuttavat tai ovat yhteydessä yrittäjien työhyvinvointiin. Katsoimme nimenomaan näitä kolmea työhyvinvointikokemusta, uupumusta, imua ja työtyytyväisyyttä. Siinä huomasimme, että kuusi tekijää on tärkeitä. Ensimmäiset liittyy yksilöön, toiset työhön, kolmannet bisnekseen ja liiketoimintaan, neljännet sosiaalisiin suhteisiin ja myös yhteiskuntaan ja johtamiseen. Jos näitä vertaa palkansaajiin, ne painottuu ja niissä on sisällöllisesti eri asioita. Vaikka tiedämme, että palkansaaja saattaa stressata, jos tulee vaikka tulosvaroitus. Kyllähän se on yrittäjälle tärkeämpi asia. Se vaikuttaa todella paljon koko työhön. Kiinnostava toinen ero oli johtaminen. Paljon on tutkittu, miten esimiehen johtamistyyli vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin ja on tunnistettu erilaisia johtamistyylejä, mutta yrittäjällä tämä kysymys on usein sellainen, että hän on joko itsensä johtajana tai jos hänellä on ihmisiä töissä, hänhän on silloin se johtaja. Todella vähän löytyi tutkimusta, jossa olisi tarkasteltu yrittäjää johtajana ja miten se on yhteydessä hänen omaan työhyvinvointiinsa. On huomattu, että tietynlaiset johtamistyylit on yhteydessä johtajan omaankin hyvinvointiin. Tiedämme aikaa vähän johtamisen ja työhyvinvoinnin yhteyksistä nimenomaan yrittäjillä. Sosiaalisia suhteita on tutkittu paljon, yrittäjillähän on tietysti usein tutkittu työn ja perheen yhteensovittamisen haastetta. Pystyykö vastaamaan kaikkiin sosiaalisiin toiveisiin kotoa ja omasta yrityksestä omilta työntekijöiltä. Ne ehkä painottuu tässä tutkimuksessa. Tuntuu, että aika vähän on huomioitu yrittäjäverkostolta saatavaa sosiaalista tukea tässä tutkimuksessa. Siinä mielessä tietyt lainalaisuudet on aika samanlaisia kuin palkansaajilla. Vaikuttavat tekijät on kategorisesti saman tapaisia, mutta kun alkaa katsoa syvällisemmin, sitten niissä tulee eroja.

Anna-Mari [00:11:47]: Kun on keskeisiä yrittäjän ja työhyvinvoinnin teemoja, kuten sanoit, johtaminen ja liiketoiminta itsessään ja sitten työn ja perheen yhteensovittaminen. Millaisia keinoja on työhyvinvointivalmennuksella tai yrittäjän itsensä ratkaista näitä ongelmia, mitä hän voi tehdä?

Jaana-Piia [00:12:19]: On tärkeää pohtia mikä on ongelma. Jos ajatellaan, että on todella vähän sosiaalisia suhteita ja on vaikka yksinyrittäjä, joka ei ole luonteeltaan niin ulospäinsuuntautunut. Silloin työhyvinvointia voisi saada paremmaksi sillä, että hakeutuisi aktiivisemmin muiden ihmisten joukkoon, josta myös saisi sosiaalista tukea. Meilläkin Suomessa on vähän sellainen yksinpärjäämisen eetos. Se on hyvä tunnistaa ja pohtia, mitä nämä sosiaaliset suhteet tukevat hyvinvointia, miten ne uhkaavat ja jos on työn ja perheen yhteensovittamisen haaste, silloin se vaatii pohtimista mitä perheessä voidaan tehdä eri tavalla. Jos mennään bisneksen kannattavuuteen, totta kai kannattaa pohtia onko markkinoinnissa, liiketoiminta suunnitelmassa jotain tai onko jotain tukia, mitä ei ole huomannut hakea tai voisiko saada lisäosaamista vaikka verkostoitumalla. Pitää itse pysähtyä ja käydä läpi mikä on se mikä mättää, vai onko se jokin työhön liittyvä, tekee liian pitkiä päiviä eikä jää sitä palautumisaikaa. Tavallaan nuo kuusi työhyvinvointiin vaikuttavaa tekijää antaa sellaisen idean, mitkä ehkä vaikuttaa työhyvinvointiin ja sellaisella avoimemmalla lähestymistavalla voi miettiä mitkä asiat on työssä sellaisia, mitkä tuo energiaa ja innostaa, ja toisaalta kysyy mitkä asiat kuormittaa, rasittaa ja vaikeuttaa työntekoa. Sillin pääsee helposti perille mitkä on ne tekijät, jotka minun työhyvinvointiin vaikuttaa ja voi lähteä miettimään miten niitä voisi muuttaa ja asettaa ihan konkreettisen tavoitteen. Tekee vaikka lyhyemmän työpäivän tai pitää työpäivän aikana enemmän taukoja tai jos huomaa, että on liikaa työtä, olisiko apukäsi mahdollista välillä ottaa. Kyllähän se vaatii pysähtymistä ja jos on jo kovin väsynyt, silloin oman työhyvinvoinnin kehittäminen on vaikeampaa. Silloin ollaan jo vähän näköalattomia ja kyynisiä, ei ehkä jaksa hakea toiselta tukea. Pitäisi säännöllisesti käydä itsensä kanssa tällainen keskustelu, että mikä innostaa, mikä kuormittaa ja mitä tekisi vaikka ei vielä olisi sellaista huolta jaksamisesta.

Anna-Mari [00:15:58]: Mikä sinun kokemus on siitä, millainen yleisesti on mikroyrittäjien työhyvinvoinnin tilanne Suomessa?

Jaana-Piia [00:16:15]: Jos ajattelee, että maaseutuyrittäjätkin on Suomessa iso osa, joka todella useiden tutkimusten mukaan voi huonommin kuin muiden alojen työntekijät tai yrittäjät. Kyllä meillä on haasteita ja onneksi on niitä tukimuotoja laitettukin. Näkisin, että paljon on parantamisen varaa ja ajatus sellaisesta kestävästä, ennaltaehkäisevästä työhyvinvoinnin kehittämisestä, tuntuu, että tietyillä aloilla se on aika uutta ja ehkä se Suomalainen arvostettu yrittäjä kuitenkin on sellainen, joka ei paljon taukoja pitele. Ehkä pikkuhiljaa saadaan ymmärrys siitä, että työelämä ja yrittäminen on maratonia, missä menee pitkä matka ja toivottavasti tasaisella hyvällä vauhdinjaolla. Siinä on kuitenkin taukoja ja muuta välissä, se ei ole sarja sadan metrin juoksuja. Näkisin, että asenneilmasto on kielteinen, mutta yrittäjissä on hyvin erilaisia ryhmiä. Osa voi todella hyvin, ehkä paremmin kuin palkansaajat ja osa selvästi huonommin. En uskaltaisi Suomalaisia yrittäjiä isona ryppäänä niputtaa.

Anna-Mari [00:17:58]: Keskustelun alussa mainitsit tällaisen sanan kuin työn tuunaus yhtenä keinona edistää työhyvinvointia, mitä tämä työn tuunaus käytännössä tarkoittaa?

Jaana-Piia [00:18:16]: Sitäkin voidaan lähestyä usealla eri tavalla, mutta jos ajattelee konkreettisia ja pieniä asioita, mainitsin sen, että voi pohtia oman työn innostavia ja energiaa tuovia asioita ja sitten kuormittavia asioita. Niiden pohjalta voi lähteä pohtimaan sitä mitä voisi tehdä toisin ja voisiko tiettyyn haasteeseen saada apua joltakin toiselta. Se on työhön liittyviä voimavaratekijöiden tietoista kysymistä. Mistä saisin lisää ja miten säilytän näitä hyviä asioita. Toisaalta haastavien ja kuormittavien asioiden pohtimista. Miten voisi hillitä kielteisiä vaikutuksia ja pääsisikö eroon jostakin kuormituksesta tai oppisiko suhtautumaan eri tavalla. On toki olemassa laajempia työn tuunaus valmennuksia, missä fasilitoidaan laajempikin prosessi, mutta olennaista on pohtia omaa työtä ja miten saisit siitä itselle sopivamman. Yrittäjällä on usein intohimo siitä, että saa tehdä sitä mitä itse oikeasti haluaa ja se työn tuunaus on hyvä pysähtymisen paikka ja miettiä tekeekö oikeasti niitä asioita, jotka on motivoivia ja innostavia vai onko mennyt niin, että tekeekin muita asioita, jotka ei olekaan niin rakkaita. Sitä suuntaa voi jossain määrin tämän tiedon pohjalta muuttaa.

Anna-Mari [00:20:28]: Niin, onko omat tavoitteet ja osaaminen linjassa sen kanssa mitkä on yrityksen tavoitteet.

Jaana-Piia [00:20:33]: Kyllä ja omat arvot myös. Siitä on paljon tutkimustietoa, että omat arvot, intohimot ja vahvuudet on niitä jotka on työssä tietyllä tavalla linjassa. Vaikkapa hoitoalalta on voinut lähteä yrittäjäksi, kun ei ole voinut tehdä sitä työtä sillä tavalla kuin haluaa ja yrittäjänä pystyy siihen paremmin. On hyvä arvioida, onko yrityksen toiminta omien arvojen mukaista. Itse kun keskusteli yrittäjien kanssa hankkeen aikana, jotkut toivat esiin sen, että on hukkunut hallinnollisiin tehtäviin ja on hävinnyt se oma juttu mitä halusi tehdä. Kun on lähtenyt analysoimaan omaa työtä, on huomannut, että haluaakin vaikka ulkoistaa joitakin hallinnollisia asioita sen takia, kun työ on muuttunut liian raskaaksi sen takia, kun se ydinjuttu on jäänyt liian pieneen rooliin.

Anna-Mari [00:21:55]: Entä se toinen puoli, jos yrittäjä ei huolehdi työhyvinvoinnista, työn imu häviää, stressi kasvaa ja jopa työuupumus uhkaa, millaisia merkkejä on työuupumuksesta? Missä tilanteessa yrittäjän täytyy huolestua omasta tilanteestaan?

Jaana-Piia [00:22:22]: Työstressi on varmaan kaikille todella tuttua ja siinä me olemme vähän ylivirittyneitä mieleltä ja keholta. Me poltetaan tietyllä tavalla meitä aika vauhdilla. On hyvä muistaa, vaikka tuntuisi myönteisiä fiiliksiä, siitäkin on tärkeää palautua. Jos olemme pitkittyneen stressin alaisina, aika tärkeitä on esimerkiksi muistin ja keskittymisen ongelmat, päätöksentekovaikeudet ja vuorovaikutuksessa voidaan olla aika kireitä tai jopa agressiivisia. Jos vuorovaikutuksessa alkaa olla kireyttä ja hankaluutta, silloin voi olla liikaa stressiä ja se on yksi merkki mikä ei ensimmäisenä tule mieleen. Se että ei muista asioita, on todella vaikea keskittyä ja myös nukkumisen ongelmat on sellaisia, mitkä pitää ottaa vakavasti ja miettiä mistä ne kumpuaa. Kiinnostavaa on se kun pitkittynyt stressi voi johtaa työuupumukseen, siinähän on sitten kolme ydinoiretta, joita on voimakas väsymys, kyynistyminen ja ammatillisen itsetunnon lasku. Aikaisemmin ajateltiin, että väsymys on todella tärkeä oire ja ei voi olla uupunut jos ei ole väsynyt. Nyt on huomattu, että on myös tällainen työuupumuksen polku, missä esimerkiksi kyynisyys on hyvin vahvaa aluksi. Tuntee työnsä merkityksettömäksi eikä näe siinä samanlaista merkitystä ja järkeä vaikkei olisi edes niin väsynyt. Toisaalta ylivirittynyyteen ja sen aiheuttamiin vuorovaikutushaasteisiin, mutta myös alkaa omat ajatukset olla tavallista kielteisempiä, ne on sellaisia asioita mihin kannattaa heti pysähtyä. Usein sitä huomaa, että on ollut todella rankaa ja on paljon juttuja. On ihan normaali reaktio olla väsynyt. Ei siitä pidä lähteä itseään soimaamaan. Siinä kohtaa on hyvä tehdä pohdintaa, mistä sitä energiaa tulisi.

Anna-Mari [00:25:36]: Vaikka usein ajatellaan, että yrittäjä on itse tiensä valinnut ja yrittäjyyteen kuuluisi se, että tehdään paljon töitä, mutta jotenkin tätä ajattelua pitäisi ehkä romuttaa ja ravistella?

Jaana-Piia [00:26:01]: Ehkä kuitenkin ajattelen, että meillä on yleensä tavoitteena se pitkänmatkan juoksu. Siinä mielessä meidän pitää tarkkailla omia energioita. Kyllä on tärkeää tarkkailla omaa tilaa ja luulen, että monet yrittäjät on sen huomannut. Eihän sitä loputtomiin jaksa ja tulee jossain kohtaa pakollinen pysähtyminen ja sitten vasta huomaa sen, että eihän kroppa kestä. Olisi hyvä ettei niihin fyysisiin vaivoihin asti odoteta näissä asioissa.

Anna-Mari [00:27:01]: Mitä jos yrittäjä ei kuuntele kehon ja mielen antamia varoitusmerkkejä vaan ajaa itsensä loppuun, onko sieltä vielä paluuta takaisin tuottavaan työelämään?

Jaana-Piia [00:27:19]: Kyllä varmasti. On tärkeää ajatella, että vaikka väsyy liialliseen työmäärään ja bisneksen ongelmiin, sehän on kehon ja mielen normaali reaktio ja täytyisi ymmärtää, että siihen on haettava apua. Jos ajatellaan, että työuupumus ei ole vielä päällä, vaan oltaisi siinä, että mietitään kuinka voisi ennaltaehkäistä, on huomattu, että on tärkeää tehdä yksilöllisiin toimintatapaan liittyviä muutoksia ja muutat myös työtäsi. Siinä mielessä kun huomaa, että on jaksamiseen liittyviä haasteita, silloin on hyvä hyödyntää työpsykologin vastaanottoja. Siinä on mahdollista miettiä mitä työssä on kuormittavaa ja mikä on innostavaa ja onko sellaisia ajattelutapoja tai toimintatyylejä, jotka myös kuormittavat. Onko vaikka perfektionisti ja vaatiiko itseltä liikaa, onko elintavat kuralla joka omalla tavallaan haastaa. Työuupumuksen ajatellaan olevan työperäistä, mutta silloin kun ollaan puuttumassa tilanteeseen, täytyy käydä sen työn lisäksi läpi mahdolliset omat ajattelut ja toimintatyylit, jotka voivat pahentaa tilannetta. On siinä mielessä tärkeää hakea ulkopuolista apua tilanteen jäsentämiseen. Sairaslomakin voi olla tarpeen, mutta ei se ole mikään automaattinen. Ei tarvitse heti pelästyä, että on välitön alamäki. Mitä nopeammin ja mitä lievempiin oireisiin hakee apua, sitä parempi. Silloin on vielä voimavaroja pohtia omaa työtä ja tilannetta.

Anna-Mari [00:30:12]: Eihän se pelkkä sairauspoissaolo auta asiaa, jos sieltä palattua tilanne on sama.

Jaana-Piia [00:30:21]: Siinä mielessä se pysähtyminen ja analyysi. Tietenkin jos alkaa olla jo fyysisiä oireita, pitää saada hermostoakin rentoutumaan ja nukkuminen kohdilleen, se voi vaatia irrottautumista. Mutta ei voi ajatella, että käydään vähän tankkaamassa ja taas samoilla välineillä lähdetään paahtamaan. Muutoksia täytyy kyllä tehdä.

Anna-Mari [00:30:58]: Päästiin jo aika syviin vesiin ja maalailtiin kauhukuvia, mutta jos palataan takasin siihen mistä lähdettiin, eli ennaltaehkäisevästä ja työhyvinvointia tukevasta näkökulmasta, pystytkö kokoamaan top 3 vinkit, mitä yrittäjän ainakin kannattaa tehdä oman työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi?

Jaana-Piia [00:31:22]: Yrittäjä miettii usein mikä sijoitus on järkevää, ehkä haastaisin yrittäjää miettimään mitä lisäarvoa työhyvinvointi tuottaa. Se vois olla hyvä motivointi. Jos itse voi hyvin ja on työn imussa, mitä se tarkoittaisi bisnekselle? Voisiko se tarkoittaa vaikka lisäkauppaa, paljonko se voisi rahassa olla jos myisi enemmän tai uusasiakashankintaa. Tai jos joutuisi sairaslomalle, paljonko se maksaisi. Tehdä sellainen oman työhyvinvoinnin lisäarvolaskenta. Mitä voisi saada lisää tai mikä on se uhkapuoli. Yrittäjätkin on taitavia pohtimaan liiketoimintaa, niin ottaisin sen ensimmäiseksi mietintään, mitä lisäarvoa voi saada työhyvinvoinnista. Toinen askel on se, että luodaan edellytykset työhyvinvoinnille. Esimerkiksi työn määrä ja työaika, eli tekee kohtuullisen määrän työtä siitä näkökulmasta, että voi huomata palautumiselle ja muulle elämälle jäävän aikaa. Sitten hankkisi sosiaalisia verkostoja. Sellainen ennaltaehkäisevä näkökulma. Tunnistaa ja pohtii mikä tuo energiaa ja oikeasti ottaa ne vakavasti, koska on ymmärtänyt niiden tuovan lisäarvoa. Kyllä ne elintavat myöskin näyttelee siinä omaa roolia. Lähtisin siitä, että laskisin lisäarvon, sitten miettisin omat voimavarat ja jatkuvan arvioinnin hengessä pysähtyisin välillä pohtimaan kuinka oikein voin ja missä mennään. Jos huomaa olevansa todella väsynyt, lähtee matalalla kynnyksellä hakemaan apua vaikka joltain kanssayrittäjältä. Ei se heti tarkoita sitä, että täytyy mennä lääkäriin, voi olla joku työnohjaus tai yrittäjäjärjestön tuki. Ne voi olla niitä mitä itseasiassa tarvitset.

Anna-Mari [00:34:35]: Oikein hienot vinkit. Siinä on paljon ajattelemisen aihetta kaikille. Näitä voi ja kannattaa soveltaa omaan työhyvinvointiin. Kiitos paljon Jaana-Piia Mäkiniemi. Tämä oli informatiivinen ja antoisa katsaus työhyvinvoinnin laajaan kenttään.

Jaana-Piia [00:34:58]: Kiitos kun sain olla mukana tukemassa Suomalaisia yrittäjiä voimaan paremmin ja pitämään koko Suomesta parempaa huolta. Mikäs onkaan tärkeämpi aihe.

[äänite päättyy]

Työelämän ilmiöt, muutos ja luova laiskuus

Heli Kurikkalan vieraana tässä jaksossa on kasvatustietelijä ja filosofi Juha Hakala, joka toimii Jyväskylän yliopiston professorina Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa sekä dosenttina Oulun yliopistossa. Hakala tunnetaan opettajankouluttajana ja opinnäytetöiden ohjaamisen asiantuntijana. Viime vuosina hän on keskittynyt yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkasteluun kirjoissaan.

Mitä olen oppinut yrittäjyydestä?

Tässä jaksossa keskustellaan aloittavan yrittäjän osaamisen kehittämisestä ja tuottavan liiketoiminnan fokusoimisesta. Videoalan yrittäjä Heikki Saari Livekuvaukset Oy:stä kertoo kokemuksistaan yrittäjän polulla. Aina asiat eivät mene kuten yrittäjä etukäteen kuvittelee. Mihin yrittäjän kannattaa keskittää oma aikansa? Miten tunnistaa omista ideoistaan ne tuottavat?

Yrittäjän työkyvyn ja palautumisen vaikutus yrityksen tulokseen

Miten työkyky ja palautuminen vaikuttavat yrittäjän tuloksellisuuteen? Miten löytää tasapaino työn ja itsestään huolehtimisen välille? Anna-Mari Simunaniemen kanssa keskustelemassa työhyvinvoinnin tutkija, dosentti Jaana Laitinen Työterveyslaitokselta.

Tunteet työelämässä ja poikkeustilanteissa

Työelämän kehittäjä, yrittäjä Merja Julkunen keskustelee Heli Kurikkalan kanssa tunteista työelämässä sekä omista kokemuksistaan yrittäjyydestä ja uusista aluevaltauksista poikkeusaikana. Ovatko poikkeusolot helpommin kestettävissä, kun ne hyväksyy? Miten yrittäjä huolehtii itsestään korona-aikana? Podcast on julkaistu huhtikuussa 2020.

Kuinka johdat, yrittäjä?

Vastuullinen matkailu – utopiaa vai kannattavaa liiketoimintaa?

Millaista on eettinen ja kestävä matkailu? Miten sitä mitataan? Kaikki tietävät mikä on hiilijalanjälki, mutta mikä on hiilikädenjälki? Millaista on hyvä vastuullisuusviestintä? Kuinka löytää vastuullista toimintaa tukevat verkostot ja kuinka alan sertifikaatteja voi saada? Podcast vieras Positive Impactin vanhempi asiantuntija Outi Ugas on tunnettu hiilijalanjälkilaskurin kehittämisessä matkailutoimijoille sekä tehnyt pitkään työtä matkailualan vastuullisuusasioiden vanhempana asiantuntijana. Outia haastattelee tutkimusjohtaja Anna-Mari Simunaniemi.

Oma rooli kestävän talouden ja sosiaalisen sekä ympäristövastuun osa-alueilla on joskus haastava löytää. Vastuullinen liiketoiminta rakentuu viime kädessä luottamukselle ja sosiaalisille suhteille yhteiskunnassa ja yrityksen tasolla. Myös taloudellinen kannattavuus on elinehto ja kaikista vastuullisuusteoista viestiminen rehellisesti on osa vastuullista liiketoimintaa. Hyödyllisiä vastuullisuuslaskureita löytyy, mutta viime kädessä yrittäjän omatunto ja vastuullinen tahtotila ovat myös hyviä mittareita. Haastattelussa nousee esiin käytännönläheisiä keinoja, kuinka yritysten kannattaa miettiä omaa roolia kestävän liiketoiminnan edistämisessä erityisesti matkailualalla. Yrittäjän on hyvä pysähtyä tarkastelemaan, mitä yrityksessä tulee sisään ja mitä menee ulos.

Podcast on tuotettu osana MERVA: Mereltä vaaroille - vastuullisesti -hanketta, joka rahoitettiin Maa- ja metsätalousministeriön HAMA-rahoituksella Lapin ELY-keskuksen kautta.

Finland – the place for a prospective entrepreneur

For an international entrepreneur, Finland offers a great ecosystem with variety of support services to start one’s business. However, coming from another culture can encompass challenges on the way. Santeri Halonen and his guest Muntaser Al Hamad from Startup Refugees are discussing the topic of starting and developing a company in Finland from a foreigner’s perspective. Muntaser provides helpful tips on being entrepreneur in Finland and navigating in the Finnish entrepreneurship ecosystem.

Muntaser Al Hamad, also an entrepreneur himself, is working as a business program manager at Startup Refugees. He has extensive experience helping new entrepreneurs to starting and developing their businesses.

Luontomatkailusta liiketoimintaa

Luontomatkailu tarjoaa paljon mahdollisuuksia ainutlaatuisiin elämyksiin, ja suomalaiselle luontomatkailulle on laaja kansainvälinen kysyntä. Kaupallisen korkeakoulutuksen käynyt Heidi Savolainen heitti korkokengät nurkkaan ja ryhtyi eräoppaaksi. Hän perusti Seikkailuapinat-yrityksen, joka on alusta saakka mahdollistanut luontomatkailun niin kotimaisille kuin ulkomaalaisille asiakkaille. Haastattelijana viestinnän harjoittelija Viivi Hanhineva.

Naisten yrittäjyys, tasa-arvo, epäonnistumisen pelko ja usko omiin kykyihin

Tutkimuksen mukaan naisilla on miehiä vähemmän aikeita yrityksen perustamiseen, he kokevat enemmän epäonnistumisen pelkoa ja he uskovat vähemmän kykyihinsä. Mistä tämä johtuu ja mitä tälle voisi tehdä? Yrittäjyyden professori Ulla Hytti Turun Yliopistosta ja toimitusjohtaja Jonna Muurinen Kuulu OY:stä keskustelevat aiheesta Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin projektitutkija Pauliina Björkin kanssa.

Living as an entrepreneur in Finland – tips for a budding entrepreneur

Starting a business is easy in Finland, but there are many things involved that are good to know before setting up a company. Why should you write a business plan? Which networks should you take part in? Do you have to learn Finnish to gain success? These and other first steps of a beginning entrepreneur are discussed by entrepreneur and Project Specialist Pamela Spokes and Network Manager (Migrant, young and creative entrepreneur networks) Sari Laitinen from Suomen Yrittäjät. Hosted by Markus Rytinki from Micro-entrepreneurship Center MicroENTRE.

Aloittamista vaille valmis – vinkkejä aloittelevalle mikroyrittäjälle

Yrityksen perustaminen on helppoa, mutta siihen liittyy monta asiaa, jotka on hyvä tietää ennen lähtölaukausta. Miksi liiketoimintasuunnitelma kannattaa kirjoittaa? Mikä yritysmuoto sopii minulle? Mikä on myynnin merkitys yrittäjän elämässä? Näistä ja muista aloittelevan yrittäjän ensi askeleista Markus Rytingin vieraina keskustelemassa yrittäjä Kaisa Rikula Luonnollisesti Oulujärvi Oy:stä sekä yritysneuvoja Jarmo Siipola Oulun Seudun Uusyrityskeskuksesta.

Keskustelua mikroyritysten johtamisesta, yrityskaupoista ja työelämän murrokses…

Tämän podcast-jakson vieraana on entinen yrittäjä, nykyinen MicroENTRE®:n projektitutkija Laura Veikkola. Podcastissa pohditaan ja peilataan eri mikroyrittäjyyteen liittyviä teemoja, kuten johtamista ja siihen vaikuttavaa työelämän murrosta, omistajanvaihdoksia sekä mikroyrittäjyyttä Suomessa. Laura kertoo myös omakohtaisia kokemuksia yrittäjäpolultaan, ajatuksia ihmisläheisestä johtamisesta sekä millaista on käydä läpi omistajanvaihdosprosessi. Haastattelijana projektitutkija Santeri Halonen.

Vastuullisuus ja ennakointi tuovat kilpailuetua mikroyrityksille

Tässä jaksossa vieraina ovat yrittäjät Krista Mänttäri (Ravintola Pore) ja Piia Vähäsalo (Langin Kauppahuone). He keskustelevat tutkimusjohtaja Anna-Mari Simunaniemen kanssa vastuullisuudesta ja tulevaisuuden ennakoinnista mikroyrityksissä. Millä tavalla taloudellista, sosiaalista ja ympäristövastuuta toteutetaan matkailu- ja ravitsemusalan pienissä yrityksissä? Voiko vastuullinen toiminta olla myös kilpailuetu ja kuinka siitä kannattaa kertoa asiakkaille? Entä tulevaisuuden ennakointi; kenen vastuulla se on yrityksessä ja millä keinoilla siitä saa suunnitelmallista?

Etätyötä yksin, yhdessä, tunteella ja taidolla

Verkkoaseman Jyrki Sundström Verkkoasemalta ja Mari Saikkonen Axiell Mediasta kertovat tässä jaksossa, mitä oman työn ja etätyön johtaminen vaativat yksilöltä ja työyhteisöltä. Miten voi myydä etänä? Miten yhteisöllisyyttä rakennetaan ja ylläpidetään ja miten tuloksellisuutta seurataan? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin tulee vastauksia Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin koulutuspäällikkö Päivi Lohikosken vetämässä Etätyö My Studiossa.

Henkilöstön ja yrityksen johtaminen mikroyrityksessä

Mitkä asiat vaikuttavat mikroyritysten johtamiseen? Millaiset johtamisongelmat ovat tyypillisiä suomalaisille mikroyrityksille ja miten mikroyritystä ja sen työntekijöitä johdetaan tehokkaasti? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin yliopistotutkija, dosentti Kai Hännisen haastattelemana vastaavat Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun yliopistonlehtori Lauri Haapanen ja professori Petri Ahokangas. Lauri Haapanen keskittyy tutkimuksessaan johtamiseen ja kansainväliseen liiketoimintaan ja Petri Ahokangas uuden digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseen.

Mikroyritysten johtaminen: ekosysteemit ja ketteryys

Mitä mikroyritysten ketterä johtaminen on? Mitä ekosysteemiyhteistyö mahdollistaa mikroyrityksille ja mitä ketterällä liiketoiminnalla tarkoitetaan? Näihin ja muihin kysymyksiin vastaavat Kai Hännisen haastateltavina Oulun yliopiston tuotantotalouden professorit Kirsi Aaltonen ja Harri Haapasalo.

Mikroyritysten ketterä johtaminen: yrityspalveluorganisaatioiden tuki

Millaista tukea yrityspalveluorganisaatiot tarjoavat mikroyritysten johtamiseen? Millaista apua mikroyritykset kaipaavat ja miten johtamisen suuntaviivat asetetaan? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaavat Raahen Seudun Kehityksen yrityskehityspäällikkö Riitta Palosaari ja Nivala-Haapajärven seudun kehittämisyhtiö NIHAK:in yrityspalvelupäällikkö Harri Jokela. Riitta ja Harri ovat päivittäin tekemisissä alueidensa pienyrittäjien kanssa kehittääkseen mikro- ja pk-yritysten valmiuksia Haastattelijana yliopistotutkija, dosentti Kai Hänninen.

Itsensä johtaminen ja ketteryys mikroyrittäjien näkökulmasta

Miten mikroyrittäjien tulisi johtaa itseään reagoidakseen suunnitelmallisesti muutoksiin? Millaiset johtamistoimet yrittäjän kannattaa toteuttaa itse ja millaiset ulkoistaa? Näistä kertovat Kai Hännisen haastateltavina mikroyrittäjät Milja Hokkanen Tilitoimisto Tiliecon Oy:stä ja Teemu Pehkonen Kulkukoira Oy:stä. Milja on työnsä puolesta jatkuvasti tekemisissä mikroyritysten talousasioiden kanssa, kun taas Teemu on keskittynyt korona-aikana kehittämään yrityksensä verkkokauppapalveluita.

Vastuullisuuden laiminlyönti voi tulla kalliiksi

Vastuullisuuden laiminlyönti yrityksessä voi johtaa jopa asiakkaiden menettämiseen. Yrityksen laatutyö on riskienhallintaa, joka auttaa selviytymään yllättävissä liiketoiminnan muutoksissa. Niina Suuronen Responsia Quality Consultingista kertoo, kuinka mikroyrittäjä pääsee alkuun omassa vastuullisuuden arvioinnissa. Haastattelijana Anna-Mari Simunaniemi.

Ketterän johtamisen toimenpiteet ja mikroyritysten menestystekijät

Miten mikroyrittäjät hyödyntävät ketterän johtamisen toimenpiteitä käytännössä? Mitkä asiat mahdollistavat kasvun ja mitä menestystekijöitä mikroyrityksiltä vaaditaan? Muun muassa näistä asioista kertovat Kai Hännisen haastateltavina mikroyrittäjät Raimo Seikkala ja Jari Kotajärvi. Raimo Seikkala toimii ResComi IT-yrityksen toimitusjohtajana ja Jari Kotajärvi Raahen Talonhoito kiinteistöpalveluyrityksen toimitusjohtajana. Molemmilla vierailla on vuosien kokemus pienyrityksen johtamisesta.

Kasva viisaasti!

Löytyykö sinulta "Plan B"? Toimintaympäristön muutokset mahdollisuutena

Kuinka toimintaympäristön muutokset voidaan nähdä mahdollisuutena? Mitä se vaatii yrittäjältä ja henkilöstöltä? Muutos tulee usein varkain ja huomaamatta, siksi muutosta tulee seurata. Tässä My Studion jaksossa Katariina Ala-Rämin vieraana on Oulun yliopiston tutkijatohtori Kyllikki Taipale-Erävala, joka on tutkinut venäläisten ja suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten alihankintaverkostoja. Kyllikin puheissa käydään metsäteollisuuden alkuvaiheissa aina 1800 -luvulla saakka ja kerrotaan suurten tehtaiden sulkujen vaikutuksesta pieniin yrityksiin. Aiheena Kyllikin väitöksessä oli osaamiset, jotka mahdollistavat liiketoiminnan pitkäkestoisen toiminnan ja selviytymisen jatkuvissa liiketoimintaympäristöjen muutoksissa. Osaamisia tarvitaan suhteessa yrityksen sisäisiin toimintoihin sekä ulkoisiin toimintoihin ja muutoksen seuranta kuuluu yrityksissä kaikille. Kyllikki avaa tässä jaksossa mielenkiintoisia näkökulmia siihen, mitä muutososaamiset käytännössä tarkoittavat ja miten nämä voidaan muuttaa voimavaroiksi.

Verkostojen voimaa: miten ja miksi verkostoituisin?

Tässä jaksossa kuullaan vinkkejä verkostoitumiseen ja entisten verkostojen vahvistamiseen. Yrittäjä Kati Vehmas katsoo mikroyrittäjien verkostojen etuja mikroyrittäjän (Digiabit Oy), tutkijan sekä ydinryhmäverkoston vetäjän silmin. Miten Katin käsitys verkostoista on muuttunut vuosien varrella ja mitä vinkkejä hän antaisi muille mikroyrittäjille? Katin kanssa keskustelemassa on Katariina Ala-Rämi, joka opettaa avoimessa yliopistossa Mikroyritykset muuttuvissa toimintaympäristöissä -kurssilla.

Yrityksen kasvunhallintaa lakimiehen näkökulmasta

Eelis Paukun yrityksessä tarjotaan juridiikkaan liittyviä palveluja mm. sopimus- ja vero-oikeus- sekä ympäristöoikeusneuvontaa. Työoikeudesta on heillä myös paljon kokemusta. Tässä podcastissa keskustellaan mm. suurten ja pienten yritysten työsuhdeasioista, joukkorahoituksesta ja erilaisista velvoitteista. Pientenkin yritysten kannattaa hyödyntää työlainsäädännön velvoitteet oikein, koska virheet voivat koitua lopulta kalliiksi. Yrityksen kasvaessa tulee myös muita kompastuskiviä esiin, jotka yrittäjän kannattaa huolehtia kuntoon. Lopussa Eelis tiivistää yrittäjälle kolme tärkeintä vinkkiä, joista yksi on, että konflikteja kannattaa välttää. Haastattelijana projektitutkija Peetu Virkkala.

Yritysvalmennus ja verkostot mikroyrittäjän voimavaroina

Tässä MY Studio -jaksossa keskustellaan mikroyrittäjien liiketoiminnan kehittämisestä ja valmentamisesta. Anna-Mari Simunaniemen vieraana on business coach ja yrittäjä Mari Autio Taitoavain Oy:stä.

Yritysneuvoja auttaa pienissä ja isoissa kehittämistarpeissa

Tässä MY Studion jaksossa puhutaan julkisista yrityspalveluista ja niiden tarjoamasta tuesta mikroyrittäjille. Anna-Mari Simunaniemen vieraana on yrityskehittäjä Ella Saarenpää Kemin Digipolis Oy:stä.

IPR-oikeudet: Meidän IPR-oikeuksia loukataan!

IPR-oikeudet ovat aineetonta omaisuutta, joita aina silloin tällöin loukataan toisen yrityksen toimesta. Mistä IPR-oikeuksista riidellään eniten? Mitä riitatapauksista voi oppia? Osaatko tunnistaa IPR-rekisteröintiin liittyvät huijausyritykset?

Maarit Jokelan vieraina on kaksi immateriaalioikeuksien ammattilaista, Suvi Julin Berggren Oy:stä ja Ari-Pekka Launne Evkan Oy:stä.

IPR-oikeudet: Meillä on liikesalaisuuksia!

Liikesalaisuudet ovat yksi teollisoikeuksien muoto. Miten kannattaa varmistaa, että liikesalaisuudet pysyvät salaisuutena niin, että kukaan työtekijöistä ei paljasta tietoja esimerkiksi vaihtaessaan työpaikkaa. Miksi sopimuksiin kannattaa satsata? Miten kannattaa toimia yrityksen nimeä miettiessä?

Maarit Jokelan vieraina on kaksi immateriaalioikeuksien ammattilaista Suvi Julin Berggren Oy:stä ja Ari-Pekka Launne Evkan Oy:stä.

IPR-oikeudet: Me investoimme IPR-oikeuksiin!

Aineettomat eli immateriaalioikeudet on nippu erilaisia oikeuksia, jotka jaetaan kahteen osaan: tekijänoikeuksiin ja teollisoikeuksiin. Tässä podcastissa keskitymme teollisoikeuksiin, joihin kuuluu esimerkiksi tavaramerkki, toiminimi, mallisuoja, patentti ja liikesalaisuudet.

Strategia kuulostaa hienolta ja usein ajatellaan, että se kuuluu vain isoille yrityksille. Mutta myös pienten pitäisi, miettiä IPR-oikeuksien hankkimista suunnitelmallisesti. Parhaimmillaan IPR-oikeudet tukevat yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa. Onko IPR-oikeuksien rekisteröinti kustannuserä vai kannattava investointi?

Maarit Jokelan vieraina on aiheesta keskustelemassa kaksi immateriaalioikeuksien ammattilaista Suvi Julin Berggren Oy:stä ja Ari-Pekka Launne Evkan Oy:stä.

IPR: Onko meillä toiminnanvapautta?

Menestyksekkään yritystoiminnan edellytyksenä on toiminnanvapaus. Mitä sillä tarkoitetaan? Miten ja milloin toiminnanvapausselvitys kannattaa tehdä? Mistä siihen voi saada tukea? Entä miten yrityksen omistamat aineettomat oikeudet, kuten patentti, tavaramerkki tai tekijänoikeus vaikuttavat julkisen tai yksityisen rahoituksen saamiseen?

Maarit Jokelan vieraina on näistä aiheista keskustelemassa kolme alan kokenutta ammattilaista Juha Elf Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksesta, Ulla Lenkkeri-Schütz Kolster Oy:stä ja Heikki Rantanen Innowork Oy:stä.

MY Studio Extra

MY Studion Extroissa kuullaan Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin eri teemoihin liittyviä podcasteja. Extroina aloittivat Alueellisen erinomaisuuden tutkimusryhmän asiantuntijat, jotka keskustelevat mm. paikkatiedosta.

Kartat ja paikkatieto viestinnän ja analyysin tukena

Vaikuta kartoilla -kurssi käynnistyi Oulun yliopiston Täydentävien opintojen keskuksessa 15.10.2020. Kurssi tehdään nostop-toteutuksella, joten voit ilmoittautua sille milloin vain ja suorittaa kurssin omassa tahdissasi 6kk:n aikana. Miksi kurssi on merkittävä ja mitä siinä opitaan? Tästä keskustellaan Kartat ja paikkatieto analyysin tukena -podcastissa.

Lisää tehoa paikkatietoon analyysin avulla

Avoimen paikkatiedon määrä on lisääntynyt huimasti viime vuosien aikana. Tuotamme paikkatietoa ehkä tietämättämme tai omistamme sitä erilaisten rekisterien muodossa. Saako paikkatiedosta enemmän irti, jos yhdistellään erilaisia aineistoja yhteen? Voisiko paikkatieto kertoa ilmiöiden syy-seuraussuhteista, jos sitä käyttäisi erilaisissa analyyseissa? Maantieteilijät Ossi Kotavaara, Terhi Ala-Hulkko ja Aleksi Nivala pohtivat tässä jaksossa, miten itse ovat käyttäneet paikkatietoa omissa tutkimuksissaan.