Suomalaista luontoa ja kulttuuria leimaa pohjoisuus!
Mitä on pohjoisuus? Nansen instituutin tutkija Olav Schram Stokke on tiivistänyt pohjoisen luonnon keskeisimmiksi ympäristöuhiksi tiedon puutteen, sopeutumattoman teknologian ja poliittisen kyvyttömyyden. Nämä kaikki liittyvät oleellisesti pohjoisuuden problematiikkaan, joka rajaa koko suomalaista elämänmuotoa, kulttuuria ja taloutta.
Ekologisen tiedontarve on suuri...
Ihminen kantaa suuren vastuun hyväksikäyttäessään luontoa. Hänen olisi tunnettava luonnon sietokyvyn rajat, jotta voisi toimia edes suurinpiirtein oikein. Elävä luonto on täällä pohjoisessakin varsin riippuvainen lukuisista vuorovaikutussuhteista, ja siitäkin syystä erityisen herkkä ympäristön muutoksille (esim. lämpötilan vaihteluille).
Ekologia on perinteisessä mielessä varsin laaja ja monimutkainen tieteenala. Luonnossahan kaikki vaikuttaa melkein kaikkeen. Tietysti ekologiaa on vaikea rajata, koska se kytkeytyy monin tavoin läheisiin tieteisiin, esim. eliöiden fysiologiaan ja evoluutioon ja sitä kautta mm. koko maapallomme luonnonhistoriaan.
Maamme maantieteellinen sijainti antaa suomalaisille tutkijoille hyvät mahdollisuudet selvittää pohjoisuuden erilaisia vaikutuksia, pohjoista olemusta. Jotta tuntisimme pohjoisen luontomme omaleimaiset pelisäännöt, emme voi tukeutua yksinomaan etelämpänä tehtyihin tutkimuksiin. Pohjoisen luonnon tutkiminen on kansainvälisesti katsoen meidän velvollisuutemme!
Pohjoinen puro lähiympäristöineen tarjoaa oivan elinympäristön
joillekin pohjoisille eliölajejeille, jotka sietävät myös rajun
vuodenaikojen vaihtelun.
Meidän on myönnettävä, että tietomme pohjoisen luonnon toiminnasta ja sietokyvystä ovat vielä aika puutteellisia. Tosin tietoa on kertynyt aika hyvin mm. tietyistä tärkeistäkin luonnon toiminnan osista, kuten ravintoketjuista, kilpailusta, mukautumisesta/sopeutumisesta ja jopa ekosysteemikaavioista (verkostoista, ekosysteemien tuotoista ja kulutuksista jne.). Monitieteellisiäkin tutkimuksia tehdään esim. ekofysiologian piirissä. Mutta toisaalta tälläkin tasolla on yhä tuntemattomia aukkoja - esim. maaperän ja vesien elämä - lukuisine mikro-organismeineen - on vielä monilta osin hämärän peitossa.
Tämä opetusohjelma pyrkii keskittymään elävän luonnon - kasvien ja eläinten, ja sientenkin - perinteiseen ekologiaan. Nykyään on ekologia-käsitettä usein laajennettu jopa teollisuuden tai kaupan ekologiaan. Näitä ongelmia ei pohdita tässä ohjelmassa. Perinteinen ekologia tutkii ja selvittelee eliöiden - mikrobeista isoihin puihin ja kookkaisiin nisäkkäisiin saakka - keskinäisiä suhteita (kilpailua mm. ravinteista, symbiosi, loiselämä, kilpailu elintilasta yms.) sekä eliöiden ja elinympäristön (esim. ilmasto, ravinteet jne.) välisiä suhteita. Monia tärkeitä ongelmia liittyy myös siihen, miten eliöt mukautuvat ja sopeutuvat elinympäristönsä muutoksiin jne.
Laajoja synteeseja, erityisesti niiden matemaattisia malleja, on laadittu niukasti. Tutkijat painiskelevat usein suppeiden analyysien parissa, eivätkä rohkene synteeseihin - vielä nykyään. Laajojen todella toimivien synteesien/luontomallien rakentaminen onkin usein -ainakin vielä nykyisin - hyvin vaikeaa... Kuitenkin monipuoliset synteesit johtaisivat ihmistäkin kohtelemaan elävää luontoa oikeamielisesti. Kun esim. yksittäisen suoekosysteemin tilaa ja tulevaisuutta arvioidaan, pitää olla riittävästi tietoa ympäristötekijöista, kuten maaperästä (ietenkin myös turpeesta), vesitilanteesta, veden laadusta sekä ilmakehästä (lämpötila, sade yms. sekä niiden vaihtelu). Tämän pystysuuntaisen ympäristön lisäksi tatvitaan vaakasuorat ulottuvuudet: miten lähialueen muut suot, vedet, metsät asutusalueet, maatalous yms. vaikuttavat toisiinsa. Ja sitten pitäisi osata tutkia koko eliölajiston keskinäisiä suhteita: mitkä ovat ekosystemin kestävän toiminnan (kilpailu, ravinto, pedot jne) kannalta tärkeimmät eliöt, mitkä taas haitallisia eliöitä, ja mitä eliöipopulaatioiden määrien (säännölliset ja säännöttömät) vaihtelut merkitsevät koko systeemille.
Pitkä kehitys on antanut mahdollisuuden lukuisten
hyönteisten ja kukkien väliselle symbioosille.
Evoluutio saa päävoimansa ympäristötekijöiden muutoksista (uusia eliömuotoja syntyy, uudenlaisia kilpailuasetelmia muodostuu) jne. Dinosaurusten ja alkunisäkkäiden aikana dinosaurukset lopulta hävisivät kokonaan (syitä ei tarkoin tiedetä) ja nisäkkäät saivat tilaisuutensa kehittyä; lopulta ihminenkin syntyi ja kasvoi kooltaan (ehkä hapen lisääntymisen seurauksena)… Tai kun kukkasvit aikanaan kehittyivät, saivat monet hyönteiset uusia elämisen ja sopeutumisen mahdollisuuksia, mutta myös kukkasvit ‘pääsivät’ kehittymään sopiviksi erilaisille hyönteispölyttäjille - syntyi suuri määrä uudenlaisia symbiooseja ja sopeutumia sekä hyönteisiin että kasveihin. Vielä yksi esimerkki siitä, miten evoluutio riippuu ympäristömuutoksista: sen jälkeen kun Australia erkani muista mantereista, sen eliömaailma joutui eristyksiin ‘muun maailman’ eliöstöstä. Tästä johtuen monet Autralian eliöt (sekä eläimet että kasvit) eivät ole kokeneet ainakaan merkittävää evoluutiota.
Täällä Pohjolassakin on elävä luonto kokenut aikojen saatossa lukuisia suuriakin muutoksia, vieläpä niin myöhään kuin viimeisten jääkausien jälkeen. Lähes kaikki eläimet ja kasvit tuhoutuivat täältä jäkausien alkaessa. Uusi elävä luonto saapui tänne vasta jään sulaessa tai vieläkin myöhemmin. Esim. kuusi tuli Suomeen idästä käsin vasta noin v. 5000, ja saavutti Lapin noin 3000 vuotta myöhemmin (lisää: kuusen historiaa!). Kun kuusi saapui, ‘toi’ se mukanaan useita varjoisuutta ja kosteutta sietäviä/suosivia kasvi- ja eläinlajeja. Monet ennen kuusen tuloa täällä esiintyneet valoisien koivu- ja mäntymetsien eliölajit joutuivat väistymään kuusen varjosta.
Tämän päivän suurimpia ympäristömuutoksia aiheuttavat esim. monet ilman ja veden saasteet, kasvihuoneilmasto, eräät elänten suuret kannanvaihtelut jne.
Lisää tietoja ekologian perusteista löydät täältä!
Täällä on lisää tietoa evoluutiosta!
Tämän tekstin ensimmäinen versio on luotu
evoluutioteorian luojan, Charles Darvinin syntymän 200-vuotis syntymäpäivänä 12.2.09).
Toivon, että tämä opetusohjelma tuo ajatuksia mieleesi, miten kaikki vaikuttaa luonnossa lähes kaikkeen
ja mikä on luonnossa tärkeää!