Melatoniinia tuottaa aivoissa oleva käpyrauhanen. Kun pohjoisessa on suurempi valon vaihtelu kuin etelässä, on myös käpyrauhanen pohjoisilla lajeilla suurempi kuin eteläisten alueiden eläimillä. Vuorokausirytmitykseen vaikuttavat myös ns. kellogeenit.

Valo jakaa esim. hyönteiset päivä- ja yöaktiivisiin. Myös jopa katuvalot voivat sotkea eräiden eläinten ja/tai kasvienkin päivärytmin.

Oulun yliopistossa on tutkittu mm. poron sisäistä kelloa, joka toimii erittäin tarkasti. Samoin esim. potnapekan (hankikorrin) toukka tunnistaa kevään lisääntyvän valoisuuden. Se nousee jään alta vedestä luomaan nahkansa ja lähtee lentoon - sään salliessa. Tämän prossesin kellona toimii valomäärän lisääntyminen tiettyyn pisteeseen keväällä.

Valo vaikuttaa melkein joka asiaan myös kasvien kehityksessä: mm. yhteyttämiseen, kasvuun ja sen suuntautumiseen valon tulosuuntaan nähden, kukkimiseen jne.