|
PAIKKATIETOAINEISTOT kuvaavat mm. luonnonvaroja, maan
pinnanmuotoja, maankäyttöä ja sen suunnitelmia, maanomistusta, asutusta ja
elinkeinotoimintaa, liikenne- ja yhdyskuntahuollon verkkoja sekä ympäristön
tilaa. Paikkatietoaineistot ovat tyypillisesti pisteistöjä, verkostoja,
aluejakoja, ruudustoja tai rasterikuvia. Paikkatietoaineistoja keräävät
useat valtion ja kuntien viranomaiset tehtäviensä hoitamiseksi ja
palvellakseen tiedoilla asiakkaitaan.
|
| Digitaaliset paikkatietoaineistot
|
|
|
Digitaalisissa aineistoissa paikkatietoa voidaan mallintaa kahdella tavalla:
|
|
|
| 1.
|
Vektoripohjaisessa paikkatiedossa todellisen
maailman kohteita (esim. rakennukset, tiet, järvet, ...) kuvataan
geometrisinä yksilötyyppeinä eli pisteinä, viivoina tai alueina.
Pistemäisten kohteiden sijainti määritetään koordinaattipareilla ja muun
tyyppiset kohteet niiden johdannaisilla (esim. viivat järjestettyjen
koordinaattipisteiden joukkona). Sijainti voidaan ilmaista niin tarkasti
kuin se on mitattu tai laskettu. Kohteisiin voidaan liittää myös
ominaisuustietoja esim. yksilöivien kohdetunnusten avulla.
|
| 2.
|
Rasteripohjaisessa paikkatiedossa tarkastelun
kohteena oleva alue jaetaan samankokoisiin ja -suuruisiin osa-alueisiin
(yleensä ruutuihin), jotka paikannetaan muodostuneesta rasterista niiden
sarake- ja rivisijainnin perusteella. Jokaiseen ruutuun liitetään haluttua
kohdetta tai ilmiötä kuvaava lukuarvo. Ruudun tunnuksena voi olla myös
lukuarvo, joka toimii linkkinä erilaisiin ominaisuustietoihin.
Rasteripohjaisessa paikkatiedossa kohteen sijainti voidaan määrittää
rasterin yhden osa-alueen tarkkuudella.
|
|
Lue lisää >>>
|
| Paikkatietojen kerääminen ja ylläpito
|
|
|
Paikkatietoaineistojen kerääminen ja ylläpito vaativat laajaa yhteistoimintaa,
koska uutta paikkatietoa syntyy jatkuvasti. Paikkatietoa sisältäviä tietokantoja on
runsaasti, mutta aineistojen saatavuus tuottaa yhä ongelmia yhteiskäytön kannalta.
|
| Paikkatietojen yhteensopivuus
|
|
|
Yhteensopivuus eri menetelmin tuotettujen tai eri lähteistä hankittujen
paikkatietoaineistojen välillä ei ole itsestään selvä. Yleistetyt,
pienimittakaavaiset aineistot eivät sovi yhdisteltäviksi tarkempien,
suurimittakaavaisten aineistojen kanssa. Ristiriitaisuutta voi esiintyä myös
aineistoissa, jotka on tuotettu eri menetelmin, kuten maastomittauksin,
ilmakuvakartoituksella tai kartoilta digitoiden. Sijainnin eli paikannuksen
tarkkuus tai epävarmuus rajaa tiedon käyttömahdollisuuksia.
|
|
|
|
|
Paikkatietoaineistoissa käytettävät geometriset yksilötyypit:
 Kustakin yksilötyypistä laaditaan omien kartografian
sääntöjen ja menetelmien mukaisia karttatyyppejä.
|
