Case-tutkimus maakuntauudistuksesta ja luottamuksesta

Kainuussa ylimpänä maakuntauudistusta ohjaavana tahona toimi poliittinen ohjausryhmä, uudistuksen käytännön toimenpiteitä valmistelevana toimielimenä väliaikainen valmistelutoimielin (vate). Vatelle asioita esitteli valmistelujohtaja, jonka ohjauksessa työskenteli työryhmiä. Valmistelun aikana havaitsin, että sekä maakunnassa että valtakunnallisesti valmistelussa mukana olevilla henkilöillä oli erilaisia näkemyksiä mm. siitä, miten tarpeellinen uudistus on, mitä hyötyjä uudistuksesta on, mitä tahoja uudistukseen tulisi kuulua, millainen painoarvo uudistuksen eri osapuolilla tulevassa maakunnassa on tai mikä sen aikataulun tulisi olla. Halusin EMBA-lopputyössäni tutkia havaintojeni perusteella varsin erilaiset lähtökohdat omaavien henkilöiden muodostamaa kokonaisuutta ja hain siinä vastausta kahteen kysymykseen:

• Millainen on Kainuun vaten valmisteluvaiheen luottamuksen tilanne?
• Millaisia johtopäätelmiä tästä voidaan tehdä ajatellen tulevan maakunnan perustaa?

Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli siinä pyrittiin ymmärtämään, selittämään ja tulkitsemaan tilannetta.

Tutkimuksessa oletettiin, että vate muodostaa ylläpitovaiheessa olevan uudistamisverkon ja tulevan maakunnan kannalta tärkeän ydinryhmän. Möller, Rajala ja Svahnin (2004) mukaan verkko on tietyn yritysjoukon muodostama organisaatio, joka rakennetaan tietoisesti ja tavoitehakuisesti. Verkolla on päämäärä, joka ohjaa sen kehittämistä ja toimintaa. Möller ym. (2004) mukaan liiketoimintaverkot jaetaan kolmeen päätyyppiin. Kun peilataan maakuntauudistukselle asetettuja tavoitteita ja etenemistapaa, esivalmistelu ja vaten toiminta näytti parhaiten vastaavan liiketoimintaa uudistavan verkon määritelmää. Ja kun tarkasteli uudistamisverkon päävaiheita, saattoi havaita, että maakuntauudistuksen valmistelussa menossa oli verkon ylläpitovaihe: valmistelun rakenne ja pelisäännöt oli luotu, pyrittiin keskittymään itse uudistusvalmisteluun. Schein (1991) on todennut, että johtajat luovat organisaatiokulttuurin ja uuden organisaation syntyvä kulttuuri pohjautuu paljon siihen, miten johto (ydinryhmä) toimii. Vaten toiminnassa oli siis kysymys varsin merkityksellisestä ja kriittisestäkin ajasta uuden organisaation tulevaa toimintaa ajatellen.

Kirjallisuuden perusteella luottamus nousee keskeiseksi tekijäksi, joka määrittelee sen, miten hyvin verkko toimii. Möller ym. (2004: 39) mukaan liiketoiminnan uudistamisverkossa ei kyetä tekemään uusia ratkaisuja ja ottamaan niitä käyttöön ilman luottamusta. Järvensivu, Nykänen ja Rajalan (2010) ovat todenneet, että luottamusta ja sitoutumista ei voi syntyä, jos henkilöt eivät tunne toisiaan. Sitoutumista ei voi syntyä ilman luottamusta. Luottamus ja sitoutuminen ovat edellytyksiä sille, että tieto liikkuu toimijoiden välillä. Ja tiedon liikkuminen on puolestaan hyvän kehittämistyön edellytys ja lisää edelleen luottamusta ja sitoutumista. Dirksin (1999: 3) mukaan luottamusta pidetään yleisesti tehokkaan suhteen tunnusmerkkinä ja sen yleisesti oletetaan vaikuttavan suoraan ryhmän työskentelyyn sekä suorituskykyyn. Harisalo ja Miettinen (2010) puolestaan ovat todenneet, että luottamus muodostaa ihmisten välisen kanssakäymisen ja yhteistyön ns. ensimmäisen säännön. Ensimmäisellä säännöllä tarkoitetaan sitä, että sen kautta voidaan johtaa muut ihmisten vuorovaikutusta koskevat säännöt. Mayer, Davis ja Schoorman (1995) mukaan luotettavuuteen vaikuttavia tekijöiksi on tutkimuksissa yleisimmin tunnistettu kyvykkyys, hyväntahtoisuus ja johdonmukaisuus. Yksikään näistä tekijöistä ei itsekseen johda korkeaan luottamukseen. Mutta jos kyvykkyys, hyväntahtoisuus ja johdonmukaisuus arvioidaan kaikki korkeiksi, pidetään luottamuksen kohdetta todennäköisesti luotettavana.

Selvitin EMBA-työssäni teemahaastattelujen avulla sitä, millaiseksi vaten jäsenet arvioivat sen jäsenten kyvykkyyden, hyväntahtoisuuden ja johdonmukaisuuden ja tein sen perusteella johtopäätelmiä siitä, millainen on Kainuun vaten valmisteluvaiheen luottamuksen tilanne. Tutkimuksen perusteella vaten kyvykkyydessä tunnistettiin puutteita. Vaten jäsenten koettiin edustavan enemmän omaa organisaatiotaan ja tuovat valmisteluun erityisesti omaa substanssiosaamista. Yhteistä tavoitetta ei näytetty lopulta tunnistettavan. Hyväntahtoisuudessa toisten arvostamista ei koettu aina aidoksi ja eteenpäin vieväksi. Haastateltavat olivat tunnistaneet oman organisaation puolustamisen syyksi olla mukana valmistelussa. Myös oman edun ajamista nähtiin motivoivan joitakin henkilöitä. Johdonmukaisuus kytkeytyi haastatteluissa yhteiseen tavoitteeseen. Haastateltavien näkemys oli, että koska vatella ei ole selkeää yhteistä tavoitetta, niin toiminta paitsi keskittyy yksittäisten asioiden hoitamiseen, myös johtaa siihen, että henkilöt ajavat välillä omaa etua ja organisaationsa etua. Tämä puolestaan tekee toiminnasta epäloogista.

Haastatteluiden perusteella maalautui kuva ennen kaikkea yksilöiden vatesta, jotka paitsi pitäytyvät yllättävän paljon omassa vanhassa tutussa viitekehyksessä, myös ainakin jossakin määrin pyrkivät varmistamaan sen jatkumisen. Vanhasta kiinni pitäminen voi luoda vastakkaisasettelutilanteita ja eikä edistä yhteisen näkemyksen rakentamista. Tämä puolestaan heikentää luottamusta. Haastateltavat kokivat kuitenkin luottamuksen taustalla olevien osa-alueiden (kyvykkyys, hyväntahtoisuus ja johdonmukaisuus) parantuneen valmistelun aikana. On myös mahdollista, että tämän hetkinen tilanne on valmistelun prosessin vaihe, joka ilman eri toimenpiteitäkin kehittyy myönteisesti ja paranee.

Tutkimus osoitti, että luottamuksen puute näyttää vaikuttavan toimintatapoihin, minkä vuoksi juuri sillä hetkellä ja sillä tavalla toimimalla vaten uudistamisverkon toiminta ei luonut sellaista vahvaa pohjaa, mitä olisi tarvittu, jotta uudistuksen tavoitteet olisi saavutettu. Tutkimuksen ansiosta Kainuun vaten luottamuksen tilannekuva avautui ja ymmärrys lisääntyi ja voitiin hieman syvällisemmin arvioida, mistä luottamuksen tilanne johtuu. Tämä arvio on paitsi mielenkiintoinen, myös olisi mahdollistanut täsmällisemmän ongelmakohtiin puuttumisen. Tutkimus lisäsi myös ymmärrystä yleisemminkin verkon toiminnan haasteellisuudesta sekä luottamuksen rakentamiseen liittyvistä tekijöistä sekä sen problematiikasta.

Jaana Korhonen
EMBA-alumni
Ylijohtaja, Kainuun ELY-keskus