Elinkeinoelämän vastaus ilmastohaasteeseen

Kati Ruohomäki, Johtava asiantuntija, EMBA, Elinkeinoelämän keskusliitto

Aloitin EMBA-opinnot 2006 toukokuussa, kun työskentelin UPM-Kajaanin paperitehtaalla. Metsäteollisuuden myllerryksistä päädyin energia- ja ilmastoasiantuntijaksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:hon Helsinkiin, ja tein siellä EMBA-lopputyöni hiilidioksidipäästöjen päällekkäisestä taloudellisesta ohjauksesta (hiilidioksidiverotus ja päästökauppa). Sama aihepiiri, energia ja ilmasto, on pöydälläni edelleenkin, mutta nyt ilmastoasiat ovat nousseet kahvipöytäkeskusteluihin kautta Suomen, jokaisen tietoisuuteen.

Viime vuonna Elinkeinoelämän keskusliitto EK yhdessä jäsenliittojensa kanssa linjasi, että EU:n on tavoiteltava päästöjen ja hiilinielujen tasapainoa vuoteen 2050 mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen rajoittuisi 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen ja kansainvälisen hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n suosituksen mukaisesti.

EK teki yhdessä pohjoismaisten sisarjärjestöjensä kanssa kannanoton marraskuussa 2018, jossa sitouduimme 1,5 asteen ilmastopolitiikkaan ja vaadimme ilmastoneutraalia taloutta EU:n tavoitteeksi vuodelle 2050. Yhdessä vaikutimme onnistuneesti eurooppalaisen kattojärjestö BusinessEuropen energia- ja ilmastolinjauksiin keväällä, ja tuloksena oli yksimielinen tuki EU:n ilmastoneutraalisuustavoitteelle.

Suomella onkin nyt näytön paikka EU:n puheenjohtajamaana saada EU:n ilmastoneutraalisuustavoite hyväksytettyä kaikissa jäsenmaissa. Kesäkuun huippukokouksessa, jossa EU:n päämiehet keskustelivat pitkän aikajänteen tavoitteesta, vielä neljä maata (Puola, Unkari, Tsekki ja Viro) kieltäytyivät hyväksymästä nettonollatavoitetta vuodelle 2050. Todennäköisesti solmu aukeaa jonkinlaisella rahoitusratkaisulla, kuten EU:ssa on tapana.

Entä kotimaa? Uunituoreeseen hallitusohjelmaan on kirjattu ”hiilineutraali Suomi 2035”, joka on erittäin kunnianhimoinen tavoite, visio. Jotta tämä olisi mahdollista toteuttaa, toimia on tehtävä yhteiskunnan kaikilla alueilla. Elinkeinoelämässä toimintaedellytysten on oltava kohdillaan: mm. energiaverotuksen, T&K&I-panostusten, kansainvälisen kilpailun huomioimisen sekä hiilivuodon minimoimisen, jotta ilmastopäästöt eivät siirry Suomesta rajojen ulkopuolelle. Onnistunut energia- ja ilmastopolitiikan toteutus turvaa työpaikkojen, hyvinvoinnin ja yhteiskuntarauhan säilymisen päästövähennysten lisäksi.

Tärkeimpänä keinona on Suomen sähköistäminen entisestään ja siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista. Tämä koskee niin henkilöautoliikennettä kuin teollisuuden prosesseja ja lämmitystä. Sähkö on jo 80 %:sti hiilineutraalia. Biomassalla on myös iso rooli siirtymisessä kohti ilmastoneutraalia taloutta. Ensimmäiseksi eri toimialoilla on kuitenkin luotava tai päivitettävä tiekartta, jotta polku vähähiilisyyteen hahmottuisi paremmin.

Suomalainen elinkeinoelämä on vahvasti mukana ilmastohaasteen ratkaisemisessa ja tarjoaa puhtaita ratkaisuja Suomelle, EU:lle ja muulle maailmalle.