Integroitua teknologiaa leikkaushoitopolulle

Oulun yliopiston, Oulun yliopistollisen sairaalan, Helsingin yliopistollisen sairaalan, VTT:n ja Buddy Healthcare, TriumfHealth, Rehaboo, Solteq ja Near Real -yritysten välisen yhteistyön tuloksena ollaan parhaillaan yhteiskehittämässä uutta ratkaisua, jolla voidaan antaa perheille oikea-aikaista tarpeisiin vastaavaa tietoa sekä vähentää lasten kokemaa pelkoa ja kipua ja vanhempien kokemaa stressiä ja ahdistusta osana leikkaushoitopolkua. Business Finland toimii rahoittajana kehityshankkeelle. Instrumentarium Tiedesäätiö on ollut osaltaan tukemassa hanketta, jossa on työstetty neljää aiheeseen liittyvää väitöskirjatyötä, koskien ekosysteemisen liiketoimintamallin hyödyntämistä, nykytilanteen kartoittamista ja vaikuttavuuden arviointia.

Tohtorikoulutettava Arja Rantalan tavoitteena on tutkia mobiilisovellusten vaikutuksia lasten kipuun, ahdistukseen ja pelkoon leikkaushoitopolulla. Rantalan laatiman systemaattisen kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta, että sairaalaympäristöön hoitoprosessin eri vaiheisiin kehitettyjä mobiilisovellusinterventioita on olemassa lasten käyttöön vain vähän. Useimmissa tapauksissa on tutkittu ns. tavallisten mobiilipelien vaikuttavuutta lasten sairaalapelon ja ahdistuksen kontekstissa. Kolme interventiota systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessan oli kehitetty nimenomaan sairaalaympäristöön. Muut interventiot olivat mm. videolasien katseleminen, iPadilla tai tabletilla pelaaminen ja videoleikkeiden katseleminen. Ne kaikki keskittyivät pre-operatiiviseen vaiheeseen. Tällä hetkellä ei ole olemassa tutkimuksia, joissa olisi kehitetty sovelluksia kaikkiin hoitoprosessin eri vaiheisiin (pre-, intra- ja post-operatiiviset vaiheet), vaan sovellukset kohdistuvat yleensä pre-vaiheeseen ja keskittyvät lasten ahdistukseen. Lasten kivun kokemuksia ja mobiilisovellusten vaikuttavuutta ei ole tutkittu lainkaan.

Tohtorikoulutettava Heli Kerimaa on tekemässä tutkimusta leikkaushoitopolkusovellusten vaikutuksista lasten vanhempiin ja sitä kautta lapsiin, osana leikkaushoitopolkua. Tutkimuksensa perusteella hän on havainnut, että vanhempien päiväkirurgiaan valmistamisessa on käytetty perinteisiä valmistamismenetelmiä kuten videoita, erilaisia kirjasia, vanhempien läsnäoloa. Toisaalta esimerkiksi sairaalaklovnien vaikutusta lasten ja vanhempien ahdistukseen on tarkasteltu. Lisäksi on tutkimuksia, siitä millainen merkitys tiedon ajoituksella on suhteessa vanhempien kokemaan stressiin ja ahdistukseen. Saatujen tulosten perusteella voidaan alustavasti muodostaa hypoteesi, että uusilla teknologisilla innovaatioilla voidaan antaa perheille oikea-aikaista ja tarpeisiin vastaavaa tietoa ja vähentää leikki-ikäisten lasten kokemaan pelkoa ja kipua sekä vanhempien stressiä ja ahdistusta.

Jotta teknologiset innovaatiot olisivat käyttökelpoisia koko hoitopolun ajan, niiden tulisi näyttää käyttäjän kannalta yhtenäiseltä ja toimia kuten yksi ratkaisu, vaikka taustalla olisi monta toimijaa. Liiketoimintamalleja käytetään usein työkaluna, jolla yritys määrittelee miten se luo lisäarvoa loppukäyttäjälle tai asiakkaalle tai miten se ansaitsee tarjoamillaan. Tämänhetkiset liiketoimintamallit on pääosin suunnattu yhdelle yritykselle, sen sijaan että ne tukisivat kokonaisratkaisujen kehittämistä yhteistyöverkostoissa. Verkottuneita eli ekosysteemisiä liiketoimintamalleja tutkitaan Laura Kemppaisen ja Julius Francis Gomesin väitöskirjatöissä. Ekosysteemisellä liiketoimintamallilla pyritään hahmottamaan verkostotoimijoiden ansaintalogiikat ja se, kuinka eri tahot voivat parhaalla mahdollisella tavalla tehdä yhteistyötä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Verkosto rakentuu usein yhden tai usean digitaalisen alustan ympärille ekosysteeminä, minkä takia alustat ovat keskeinen osa tutkimuksia.

Lisätietoja: Minna Pikkarainen, Connected health -tutkimusprofessori, Oulun yliopisto ja VTT, Minna.Pikkarainen[at]oulu.fi