Kumppanuudella parempaa palvelun laatua julkisissa hankinnoissa

Päivänpolttava esimerkki tästä on pitkään käynnissä ollut sosiaali- ja terveyshuoltoa koskeva uudistus, jossa kotimaakunnat vastaisivat siitä, että kuntalaiset saavat tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut. Käytännössä uudistus tarkoittaisi sitä, että perusterveydenhoitoon tulisi lisää tarjontaa yksityisten yritysten kautta, jotta kuntalaiset pääsisivät nopeammin tarvitsemiensa terveyspalveluiden piiriin.

Sote-uudistuksen kulku on ollut pitkä ja tuskainen. Samanaikaisesti tietoisuuteen on tullut uutisia mittavista laiminlyönneistä yksityisille yrityksille ulkoistetuissa vanhustenhoidoissa. Tapaukset eivät sinänsä liity sote-uudistukseen, mutta ne antavat viitteistä siitä, millä tavalla julkisten ja yksityisten organisaatioiden välisten yhteistyösuhteiden ongelmat voivat näkyä julkisten palveluiden laadussa. Tästä syystä on tärkeää, että jos julkisia palveluita vapautetaan laajemmin yksityisten yritysten tuotettavaksi, on tämän perustuttava yhteistyöhön ja kumppanuuteen julkisten ja yksityisten organisaatioiden välillä.

Tutkimuksessani tarkastelin kumppanuuden kehittämistä julkisessa hankintakontekstissa ja havaitsin, että julkisten ja yksityisten organisaatioiden välisen yhteistyön syventäminen on haasteellista julkisen hankintakulttuurin takia. Julkiset hankinnat kilpailutetaan pääsääntöisesti avoimesti ja kilpailutuksessa yrityksiä pyritään kohtelemaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Tämä juridinen viitekehys on perinteisesti synnyttänyt julkisiin hankintoihin hankintakulttuurin, jossa julkisten ja yksityisten organisaatioiden väliset yhteistyösuhteet on pyritty pitämään muodollisina ja etäisinä. Tämän on tunnistettu hankaloittavan hankintojen käytännön toteutusta ja heikentävän joissakin tapauksissa julkisten palveluiden laatua. Ääritapauksissa myös hankintasopimuksia on jouduttu purkamaan näiden laatuongelmien takia.

Julkisten ja yksityisten organisaatioiden välisten kumppanuuksien kehittäminen edellyttää hankintakulttuurin muutosta ja toimijoiden välisen luottamuksen kehittymistä. Tutkimuksessani tunnistin, että lähtökohtana tässä muutoksessa on yhteisesti määritellyt pelisäännöt, joiden tarkoituksena on saada toimijat motivoitumaan ja puhaltamaan yhteen hiileen hankinnan toteuttamiseksi – laadukkaasti.

Pelisääntöjen määrittäminen ei tässä tapauksessa tarkoita pelkästään hinnan, yksilöityjen palveluprosessien tai sanktioiden määrittelemistä sopimuksessa, vaan myös laajemmista yhteistyötavoitteista sekä epävirallisemmista tiedonvaihdannan käytännöistä sopimista, jotka mahdollistavat joustavan yhteistyön sekä tehokkaan ongelmien ratkaisemisen ja sopimuksen seuraamisen. Tiedonvaihdannalla on myös vaikutusta toimijoiden välisen luottamuksen syntymiseen.

Julkiset hankinnat ovat tunnetusti ennakoivia ja hankintakriteerit määrittävät vahvasti yhteistyötä hankintakaudella. Tutkimuksellani haluan synnyttää keskustelua siitä, miten julkinen asiakas viestii ja määrittelee haluamansa arvon. Vaikka julkisten palveluiden kohdalla asiakas on monitahoinen, sisältäen julkiset toimijat ja yksittäiset palveluja käyttävät kuntalaiset, on minkä tahansa yrityksen menestyksen kannalta kriittistä toimia asiakasta parhaiten hyödyttävällä tavalla. Jos hankinnan keskiössä ovat hinta ja tarkkaan määritelty palveluprosessi, on myös toimittajan loogista panostaa tähän. Jos taas huomio kiinnitetään tilaajan perimmäiseen tavoitteeseen tuottaa julkista hyvinvointia, voivat yhteistyö ja palvelun lopputulos olla toisenlaisia. Tämä edellyttää uskallusta hyödyntää uuden tyyppisiä hankintakriteereitä ja -menetelmiä sekä luottamuksellisen ilmapiirin syntymistä julkisten hankintojen ympärille.

Outi Keränen, KTT, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Keränen väitteli tohtoriksi 8.2.2019 ja hänen väitöstutkimuksensa käsittelee julkisten ja yksityisten organisaatioiden välisten kumppanuussuhteiden kehittämistä keskitetyssä julkisessa hankinnassa.