Talousfoorumi 2025 tarjosi katsauksen Suomen, Euroopan ja maailman talouteen

Parituntisen Talousfoorumin aikana yleisö kuuli Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin sekä Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun professorien Juha-Pekka Junttilan ja Elias Oikarisen tuoreita näkemyksiä talouden tilanteesta, investointinäkymistä ja asuntomarkkinoista.

Inflaatio ja rahapolitiikka kriisien keskellä

Pääjohtaja Olli Rehn antoi kattavan katsauksen Euroopan ja Suomen talouden näkymiin kriisien sävyttämässä maailmassa. Rehn nosti esille, että euroalueen inflaation vakautuminen keskipitkän aikavälin kahden prosentin tavoitteeseen ja talouden kasvunäkymien heikkeneminen näkyvät Euroopan keskuspankin rahapolitiikassa, jota on huomattavasti kevennetty. Hän totesi, että rahapolitiikan suunta on jatkossakin selkeä.

Rehn korosti talouden kasvun vahvistuvan verkkaisesti niin euroalueella kuin Suomessa, mutta varoitti geo- ja kauppapoliittisten riskien, kuten Yhdysvaltojen mahdollisten tullinkorotusten tavaratuonnille, hidastavan talouskasvua ja vaikeuttavan Suomen tavaravientiä. Yhdysvallat on Euroopan jälkeen Suomen tärkein tavaravientimarkkina. Myös korkeaa osaamista vaativien palveluiden vienti Yhdysvaltoihin on kasvanut nopeasti erityisesti tietotekniikkapalvelujen osalta. Riskeihin onkin hyvä varautua mutta samalla pää on pidettävä kylmänä.

­­– Ei saa nostaa käsiä ilmaan eikä luopua toivosta, sillä ratkaisuja on mahdollista löytää, Rehn muistutti.

Riskeistä huolimatta Suomen taloudessa on lähivuosina mahdollisuuksia myös ennustettua nopeampaan kasvuun. Erityisesti investoinnit voivat vielä yllättää myönteisesti. Rehn painotti, että Suomen julkisen velkasuhteen taittaminen vaatii määrätietoisia ja kestäviä julkisen talouden tasapainottamistoimia. Samalla on tärkeää panostaa tuottavuuskasvua, yrittäjyyttä ja kestävää talouskasvua tukeviin politiikkatoimiin pitkäjänteisesti. Tämä vaatii panostuksia myös inhimilliseen pääomaan.

– Paljon on kiinni omista kansallisista ratkaisuistamme. Mutta samalla tarvitsemme mittavia yhteisiä eurooppalaisia panostuksia, erityisesti yhteisen turvallisuuden ja puolustusteollisuuden yhteistyön vahvistamiseen, Rehn totesi puheenvuoronsa lopuksi.

Pohjois-Suomen investointinäkymät

Rahoituksen taloustieteen professori Juha-Pekka Junttila Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta puolestaan pureutui Pohjois-Suomen taloustilanteeseen ja alueen avainsektoreiden investointinäkymiin.

Junttila toi esille Pohjois-Suomen talouden erityispiirteet ja tulevaisuuden mahdollisuudet. Pohjois-Suomen avainsektoreilla, kuten metalli- ja metsäteollisuudessa, kaivosteollisuudessa sekä matkailu- ja palvelualoilla, on tulevaisuudessa kiinnitettävä erityistä huomiota kestävyyskysymyksiin sekä vastuullisten toimintamallien kehittämiseen. Pohjois-Suomi voisikin ottaa johtavan roolin tulevaisuudessa kasvavilla vastuullisen matkailun ja luontomatkailun toimialoilla.

Pohjois-Suomen alueen vahvuuksia ovat uusiutuvan energian hyödyntäminen, biotalous ja innovatiiviset yritykset, jotka tukevat alueen taloudellista kasvua ja kehitystä. Näillä alueilla on myös runsaasti kasvupotentiaalia. Toteutuessaan tulevaisuuden infrastruktuurihankkeet, kuten raideliikenteen ja tiestön kehittäminen, parantavat entisestään Pohjois-Suomen logistiikkaa ja yhteyksiä sekä tukevat investointeja.

Lopuksi Junttila painotti, että ilmastonmuutos, kansainvälinen kilpailu ja kauppapolitiikka luovat alueelle merkittäviä haasteita, joita ei pidä ohittaa olan kohautuksella. Erityisesti ilmastonmuutos on yksi suurimmista riskeistä, joka meillä on käsillä. Ei pelkästään ympäristölle vaan myös yrityssektorin lähitulevaisuuden investointien kannattavuudelle ja koko talouden toiminnalle.

Asuntomarkkinoiden elpyminen

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Elias Oikarinen keskittyi puheenvuorossaan asuntomarkkinoihin ja niiden kehitykseen korkoshokin jälkimainingeissa. Hän toi esille keskeisiä trendejä, jotka vaikuttavat sekä Suomen että Oulun alueen asuntomarkkinoihin lähivuosina.

Oikarinen totesi, että tilastojen perusteella asuntohintojen pohja on saavutettu, ja hintatason odotetaan nousevan tulevaisuudessa samalla, kun kuluttajien luottamus talouteen nousee. Asuntojen vuokrataso on hyvin linjassa talouden fundamenttien kanssa, ja hintanousu voi olla nopeaa tulevina vuosina, jos talouden yleinen kehitys tukee sitä eikä yllättäviä negatiivisia shokkeja tule.

Oikarinen muistutti, että asuntomarkkinoiden alueellinen heterogeenisuus on erittäin suurta. Esimerkiksi Oulun alueella asuntojen hintojen pudotus on ollut maltillisempi kuin muissa suurissa kaupungeissa, ja nousuvara on siten hieman pienempi. Yksi selittävä tekijä tähän Oikarisen mukaan on se, että Oulussa asuntojen tarjonta on sopeutunut paremmin kysyntään.

Oulun asuntomarkkinoiden kehitystä tukee Oulun kotitalouksien keskimääräinen tulotaso, joka on koko 2000-luvun ajan noussut enemmän kuin muissa Suomen suurissa kaupungeissa. Tulevaisuuden asuntojen hinta- ja vuokrakehitykseen vaikuttavat erityisesti kaupunkiseudun menestys ja se, pystyykö asuntotarjonta sopeutumaan jatkossakin kysyntään yhtä hyvin.

Esiintyjien esitykset:

Pääjohtaja Rehnin puhe ja esitys

Professori Juha-Pekka Junttilan esitys

Professori Elias Oikarisen esitys

Lue myös: Olli Rehn: Taloudessa varovaisen kasvun merkkejä, epävarmuutta suurvaltojen kilpailusta