Talousfoorumi tarjosi asiaa taloudesta ja yhteiskunnasta

Pääpuheenvuorot aloittanut ministeri Tytti Tuppurainen korosti, että työn tuottavuuden kasvu vaatii pääomainvestointeja. Investointeja tulee tehdä paitsi teknologiaan myös koulutukseen ja tutkimukseen. Lisäksi työhön osallistumisen lisääminen vaatii panostuksia nuoriin ja mielenterveyteen.

Samoilla linjoilla oli myös ETLAn toimitusjohtaja Aki Kangasharju, joka painotti, että Suomessa on panostettava tutkimukseen, kehittämiseen, innovaatioihin ja oppimiseen. Yliopistojen ja yritysten välistä yhteistyötä tulisi Kangasharjun mielestä lisätä huomattavasti.

– Laitamme tällä hetkellä erityisen vähän rahaa yritysten ja yliopistojen yhteistyöhön, Kangasharju kommentoi.

Professori Mikko Puhakka nosti esiin myös tekoälyn ja robotisaation vaikutuksen talouden kehitykseen. Jos tekoälyn kehitys ylittää tietyn rajan, saattaa talouden kasvu kiihtyä nopeastikin.

Talousfoorumin ajankohtaiset talouden ja yhteiskunnan teemat houkuttelivat paikalle parisataapäisen yleisön.

Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa

Puhakka muistutti puheenvuorossaan, ettei väestönkasvun tyrehtyminen ole uusi asia. Suomessa väestönkasvu kääntyi laskuun 1970-luvulla ja maailmanlaajuisesti hedelmällisyysluvun pieneneminen on todella pitkän ajan ilmiö.

Kaikki kolme esiintyjää olivat yhtä mieltä siitä, että Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Tuppuraisen sanoin maahanmuuttajia tarvitaan kaikille aloille, ei pelkästään korkean osaamisen intensiivialoille.

Maahanmuuton edistäminen hyödyttää myös julkista taloutta, huomautti Kangasharju. Kun väestö kasvaa ja nuortuu, ei ole tarvetta jyrkille verotuksen tiukennuksille, mikä puolestaan johtaa parempiin kannustimiin, työllisyyteen ja talouskasvuun.

Paneelikeskustelijat vastasivat yleisön esittämiin kysymyksiin.

Alueellisiin vahvuuksiin kannattaa panostaa

Työperäisten maahanmuuttajien saaminen Suomeen ja pohjoiseen vaatii asenneilmapiirin muutosta, maahanmuuttoviraston toiminnan kehittämistä sekä taloudellisen aktiivisuuden lisäämistä. Erityisesti Oulu ja Pohjois-Suomi hyötyisi taloudellisen aktiivisuuden lisääntymisestä, sillä sen myötä palkat nousevat, mikä lisää kilpailua alueiden välillä, Puhakka kommentoi tilaisuuden lopuksi käydyssä paneelikeskustelussa.

Tilaisuudessa tunnistettiin myös Pohjois-Suomen merkityksen korostuminen entisestään uudessa maailmantilanteessa. Pohjoisella on tärkeä rooli muun muassa Suomen huoltovarmuuden takaamisessa.

Kangasharju kannusti Oulua ja pohjoista Suomea sekä maaseutua satsaamaan omiin vahvuuksiinsa. Esimerkkinä hän nosti Oulun vahvan ICT-osaamisen, josta voi hyötyä myös NATO-Suomi.

Tilaisuuden avasi Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani, professori Janne Järvinen. Loppusanat lausui Martti Ahtisaari Instituutin tuore johtaja, professori Petri Ahokangas. Juontajana toimi Sauli Sohlo Martti Ahtisaari Instituutista.

Teksti: Marja Alatalo. Kuvat: Mikko Törmänen.