Skenaarioista työkaluja puhtaan siirtymän vaikutusten arviointiin

Vaikka erilaisia vetytalouden tulevaisuuksia on hahmoteltu useissa skenaarioissa ja tiekartoissa, sosiaalisia näkökohtia tai siirtymän oikeudenmukaisuusnäkökohtia on korostettu vain vähän. Skenaarioiden avulla voidaan tutkia mahdollisia tulevaisuuden etenemispolkuja ja arvioida Suomen vetytalouden avaintekijöitä.

”Skenaarioiden tarkoitus ei ole ennustaa tulevaisuutta, vaan tarjota poliittisille päättäjille, teollisuuden sidosryhmille ja tutkijoille strategisia ajattelun työkaluja, jotka voivat auttaa ymmärtämään siirtymään liittyviä epävarmuustekijöitä, monimutkaisia järjestelmiä sekä erilaisia mahdollisuuksia ja vaikutuksia”, sanoo konsortion johtaja professori Marko Huttula.

”Puhtaalle siirtymälle on tärkeää koko yhteiskunnan hyväksyntä, siis myös niiden, jotka eivät ole välittömiä edunsaajia”, hän lisää.

Viisi Suomen puhtaan vetysiirtymän skenaariota:

1. Vauraus ja kukoistus, muutoksen skenaario: Puhtaalla vetytaloudella on monipuolisia sähkölähteitä sekä vankka EU:n ja kansallinen politiikkatuki kuin myös hyvät liiketaloudelliset edellytykset. Laaja vedyntuotanto täyttää korkean kysynnän ja siirtymä luo innovaatioita, työpaikkoja ja kestävää hyvinvointia. Paikalliset yhteisomistajuusmallit takaavat laajan yhteiskunnallisen hyväksynnän ja ympäristövastuu toteutuu kestävien infrastruktuurien kautta.
2. Jakautuneet hyödyt ja epätasa-arvo, rajoitteiden skenaario: Vetysiirtymä kohtaa esteitä, kuten epäselvää sääntelyä, paikallisia konflikteja, lupamenettelyjen kankeutta sekä rajoittavan maahanmuuttopolitiikan luomaa työvoimapulaa. Investoinnit, infrastruktuurit ja taloudelliset kannustimet eivät ole riittäviä. Energia- ja elintarvikeköyhyys lisääntyy, kun yritykset asettavat voiton yhteiskunnallisen hyvinvoinnin edelle.
3. Kasvukivut ja viivästyminen jatkuvan kasvun skenaariossa: Vedyn käyttöönotto on varovaista. Uusiutuvat energialähteet ja ydinvoima vastaavat teollisuuden kysyntään, mutta työvoimapula ja vetyinfrastruktuurien hitaat investoinnit haittaavat kasvua. Paikallisyhteisöjen vähäinen osallistaminen johtaa maankäyttökonflikteihin ja sosiaaliseen hyväksyttävyyden puutteeseen.
4. Julkinen valta ja valtion johtajuus, strategian ja politiikan skenaario: Julkisella politiikalla edistetään vedyn kysyntää tukien ja sääntelyn avulla, vaikka siirtymä kohtaa myös hidasteita. Sosiaalisesti oikeudenmukainen vetystrategia, koulutus ja avoimet rajat tukevat tasa-arvoista siirtymää sekä osaamistarvetta. Maankäyttökonflikteja ennaltaehkäistään yhteisölähtöisillä toimenpiteillä ja investoinnit mahdollistavat sekä paikallisia että keskitettyjä vetyhankkeita.
5. Kriisit ja romahduksen skenaario: Useat kriisit heikentävät vetytaloutta. Sodat, resurssipula ja taloudellinen romahdus johtavat fossiilisten polttoaineiden käyttöön, energiaturvallisuus sekä -tuotanto vaarantuvat ja kriittisistä materiaaleista on puutetta. Protektionistinen ja totalitaristinen politiikka, rajojen sulkeminen ja luonnonvarakonfliktit siirtävät investointeja kriisialoille, jarruttavat uusiutuvan energian kehitystä ja heikentävät yhteiskunnallista hyväksyntää.

Lue lisää JustH2Transit-hanke