Älypuhelimen käyttö nuorten aikuisten keskuudessa. Yhteistoiminnalliset keskustelusta irrottautumisen ja (uudelleen)osallistumisen käytänteet kasvokkaisvuorovaikutuksessa

Tässä väitöskirjassa tarkastellaan, miten nuoret aikuiset käyttävät älypuhelimia jokapäiväisissä kasvokkain tapahtuvissa vuorovaikutustilanteissa. Tutkimus osoittaa, että vaikka ajattelemme usein älypuhelimia tiukasti yksityisinä ja henkilökohtaisina laitteina, emme aina kohtele niitä sellaisina jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa ystävien kanssa. Tutkielma perustuu videonauhoitettuihin aineistoihin ja etnometodologiseen keskustelunanalyysiin, ja siinä paljastetaan monimutkaisia kerroksia, jotka liittyvät näennäisen yksinkertaisiin käytäntöihin ja toimintoihin, joissa käytetään älypuhelimia.

Tutkimuksessa korostetaan, että vaikka kutsumattomat katseet toisen puhelimeen saattavat tuntua yksityisyyden loukkauksilta, niillä on usein tärkeä rooli vuorovaikutuksen hallinnassa. Jopa yksityiseltä vaikuttavien toimintojen aikana ihmiset asettavat usein puhelimensa niin, että muut näkevät ne, ja asettavat osallistumisen vastuullisuuden mahdollisten yksityisyysriskien edelle. Tutkimuksessa kuvataan myös erilaisia tapoja, joilla osallistujat saavuttavat yhteisen huomion keskittymisen näyttöön, riippuen digitaalisen sisällön luonteesta, paikallisesta aineellisesta ympäristöstä ja muiden käynnissä olevien toimintojen kehityksestä. Analysoimalla ravintoloissa tapahtuvan ruoan valokuvaamisen käytäntöjä tutkimuksessa havaitaan, miten osallistujat näyttävät sitoutumisensa muille käyttäessään älypuhelinta yksilöllisesti, mikä kyseenalaistaa käsityksen, jonka mukaan älypuhelimen käyttö on luonnostaan häiritsevää. Lopuksi tutkielma osoittaa, että vaikka älypuhelimen käyttöä sinänsä harvoin problematisoidaan, älypuhelimen käyttäjän pitkittynyt yhteisestä toiminnasta irrottautuminen odotetun sitoutumisen keskellä voi olla ongelma muiden läsnäolijoiden kannalta. Tällaisissa tapauksissa ihmiset turvautuvat erilaisiin käytäntöihin saadakseen älypuhelimen käyttäjän takaisin keskusteluun.

Kaiken kaikkiaan tutkielma osoittaa, että kun älypuhelimia käytetään yhdessä muiden osallistujien kanssa, ne ovat paljon enemmän kuin "yhden käyttäjän laitteita". Tämän tutkimuksen monitieteinen luonne tarjoaa arvokkaita oivalluksia sekä teknologian käytön tutkimista että älypuhelinten suunnittelua varten, sillä se viittaa siihen, että näiden laitteiden tulisi mukautua tapoihin, joilla ihmiset käyttävät niitä luonnollisesti sosiaalisissa ympäristöissä.