Koltansaamen kielikontaktit: vähemmistökieli muuttuvassa kieliympäristössä
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa L10
Väitöksen aihe
Koltansaamen kielikontaktit: vähemmistökieli muuttuvassa kieliympäristössä
Väittelijä
Filosofian maisteri Markus Juutinen
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta, Giellagas-instituutti
Oppiaine
Saamen kieli
Vastaväittäjä
Professori Trond Trosterud, Norjan arktinen yliopisto
Kustos
Professori Ante Aikio, Oulun yliopisto
Koltansaamen kielikontaktit: vähemmistökieli muuttuvassa kieliympäristössä
FM Markus Juutinen kuvaa väitöstutkimuksessaan koltansaamen kielikontakteja. Koltansaame on kielikontaktitutkimukseen hyvin soveltuva kieli, sillä sitä on puhuttu eri valtioiden ja kielten raja-alueilla, mistä syystä kolttasaamelaiset ovat aina olleet monikielisiä.
Juutisen työ käsittelee kielikontaktien vaikutusta sekä koltansaamen sanastoon että kieliopin eri osa-alueisiin. Kuten Juutinen työssään osoittaa, Suomessa puhuttavien saamelaiskielten joukossa koltansaame eroaa merkittävästi inarinsaamesta ja pohjoissaamesta, mihin merkittävänä syynä ovat juuri erilaiset kielikontaktit: koltansaamelle leimallisia ovat karjalasta ja venäjästä lainatut sanat ja kieliopilliset rakenteet, jotka puuttuvat läntisemmistä saamelaiskielistä lähes kokonaan.
Karjalan ja venäjän lisäksi koltansaamessa esiintyy paljon skandinaavista ja suomesta lainattua sanastoa. Kielikontaktivaikutusten joukossa sanastolla on merkittävä rooli, sillä sen perusteella voidaan tehdä päätelmiä sekä kontaktien historiallisesta kontekstista että siitä, miten kontaktit ovat muuttaneet kolttasaamelaisten elämää.
Juutinen osoittaa, että monikielisen rannikkoseudun merkitys korostuu koltansaamen kielikontakteissa. Suurin osa koltansaamen kielikontakteista sijoittuu 1900-luvun alkupuolelle asti Norjan Etelä-Varankiin sekä Petsamon rannikolle, joka on nykyisin osa Venäjän Muurmanskin aluetta. Kielikontaktien luonne muuttuu vuonna 1920, kun Tarton rauhan raja jakaa kolttasaamelaisten alueet kahtia. Juutisen analysoimassa aineistossa näkyy, miten uuden rajan itäpuolella kontaktit venäjään ja länsipuolella suomeen muuttavat koltansaamea.
Juutisen tutkimuksessa analyysin kohteena on historiallisten kielikontaktien jättämien ilmiöiden lisäksi kolttasaamelaisten monikielisyys. Tämä näkyy Juutisen aineistossa koodinvaihtona koltansaamen ja muiden kielten välillä. Juutisen väitöskirja on monikielisten koltansaamelaisten kielellisen variaation ja kontaktipohjaisten muutosten kokonaisvaltaisena kuvauksena ensimmäinen laajuudessaan.
Juutisen työ käsittelee kielikontaktien vaikutusta sekä koltansaamen sanastoon että kieliopin eri osa-alueisiin. Kuten Juutinen työssään osoittaa, Suomessa puhuttavien saamelaiskielten joukossa koltansaame eroaa merkittävästi inarinsaamesta ja pohjoissaamesta, mihin merkittävänä syynä ovat juuri erilaiset kielikontaktit: koltansaamelle leimallisia ovat karjalasta ja venäjästä lainatut sanat ja kieliopilliset rakenteet, jotka puuttuvat läntisemmistä saamelaiskielistä lähes kokonaan.
Karjalan ja venäjän lisäksi koltansaamessa esiintyy paljon skandinaavista ja suomesta lainattua sanastoa. Kielikontaktivaikutusten joukossa sanastolla on merkittävä rooli, sillä sen perusteella voidaan tehdä päätelmiä sekä kontaktien historiallisesta kontekstista että siitä, miten kontaktit ovat muuttaneet kolttasaamelaisten elämää.
Juutinen osoittaa, että monikielisen rannikkoseudun merkitys korostuu koltansaamen kielikontakteissa. Suurin osa koltansaamen kielikontakteista sijoittuu 1900-luvun alkupuolelle asti Norjan Etelä-Varankiin sekä Petsamon rannikolle, joka on nykyisin osa Venäjän Muurmanskin aluetta. Kielikontaktien luonne muuttuu vuonna 1920, kun Tarton rauhan raja jakaa kolttasaamelaisten alueet kahtia. Juutisen analysoimassa aineistossa näkyy, miten uuden rajan itäpuolella kontaktit venäjään ja länsipuolella suomeen muuttavat koltansaamea.
Juutisen tutkimuksessa analyysin kohteena on historiallisten kielikontaktien jättämien ilmiöiden lisäksi kolttasaamelaisten monikielisyys. Tämä näkyy Juutisen aineistossa koodinvaihtona koltansaamen ja muiden kielten välillä. Juutisen väitöskirja on monikielisten koltansaamelaisten kielellisen variaation ja kontaktipohjaisten muutosten kokonaisvaltaisena kuvauksena ensimmäinen laajuudessaan.
Viimeksi päivitetty: 16.10.2023