Asiantuntijoita medialle

Jopa yli miljardi ihmistä saa juomavetensä lumesta. Ilmastonmuutoksen myötä lumiolosuhteet muuttuvat kuitenkin yhä epävarmemmiksi. Noin puolet kevään sulamisvesistä ei olekaan edellisen talven lunta, vaan vanhempaa vettä, joten minne lumi menee? Nouseeko lumen kosteus ilmakehään vai sulaako lumi kasvillisuuden käyttöön tai jokiin? Haihtuuko vai sulaako lumi on hyvin vaikeasti mitattava asia, mutta olennaista tietoa tulvien ennustamisessa ja pohjaveden arvioinnissa. Mittauksia tehdään veden sormenjälkien eli istotooppien avulla esimeriksi Oulangalla ja Pallaksella. Apulaisprofessori, lumitutkija Pertti Ala-aho, 0503500801, pertti.ala-aho@oulu.fi

Kevättulvien vesi on sameaa ja tulvissa virtaa humuspiikkejä. Mukana kulkeutuu pois 10–20 % hiiltä vesistöjen valuma-alueelta, mikä on merkittävä osuus valuma-alueiden kokonaishiilitaseesta. Uusilla tutkimuksilla on pystytty määrittämään paljonko humusta ja hiiltä huuhtoutuu Pallaksen luonnossa. Muualla ojitukset vauhdittavat tulvia ja vesien tummentumista, ja etelässä pidentyvä, märkä syksy venyttää huuhtoutumista. Eri vuodenaikojen tulvien ilmiöistä kertoo apulaisprofessori Hannu Marttila 0503505605, hannu.marttila@oulu.fi
Katso video vesien tummumisesta ja jokiluonnon muutoksista ja lue lisää jokiluonnon tilanteesta Suomessa ja Euroopassa.

Vesihuolto on yleisesti Suomessa vakaata ja vesi turvallista juoda. Aika ajoin vesihuollon infrastruktuurissa tai laadussa voi olla haasteita, joiden tunnistamiseksi ja riskien hallitsemiseksi tehdään koko ajan työtä ja tutkimusta. Erityisesti pohjavedellä on kriittinen rooli vesihuollossa ja sen tutkimuksessa: Suomen juomavedestä 60 % on pohjavettä. Myös kaupungeissa lumen sulamisvesien ja hulevesien määrän hallinta ovat yhä tärkeämpiä sään ääri-ilmiöiden myötä, jotta kaupunkitulvia voidaan vähentää. Vesihuolto ja jätevesien käsittely: apulaisprofessori Pekka Rossi, 0294 48 4395, pekka.rossi@oulu.fi

Lumen sulamisvesien eli kylmien kuravesien epäpuhtauksien puhdistamisessa on tärkeää testata luontopohjaisia menetelmiä. Niillä voidaan poistaa metalleja ja typpeä myös kylmässä. Vesiä rumentavan ruosteisen rautasakan vähentämisessä taas on tärkeää välttää ylisyviä ojituksia. Uudet keinot auttavat tarkentamaan, missä raudan huuhtoutumista kannattaa ehkäistä. Yliopistotutkija Heini Postila 0294 48 4503, heini.postila@oulu.fi

Pelloilla lumen sulamisvedet puskevat vanhaa vettä pois, jolloin talvella varastoituneet ainekset ja päästöt lähtevät liikkeelle. Toisaalta valumisvesiä voidaan kerätä vesialtaaseen ja salaojat muuttaa kastelujärjestelmäksi. Tämä auttaa sopeutumaan kuivuuteen ja nostaa pohjavettä, mikä turvepohjaisilla pelloilla hillitsee kuivuvasta turpeesta nousevia kasvihuonepäästöjä ja vesistöihin päätyvää humusta. Haasteena on, että aikoinaan salaojitukset optimoitiin kuivatukseen, kun nyt pyritään myös kasteluun. Väitöskirjatutkija Miika Läpikivi, 0401670381 miika.lapikivi@oulu.fi.
Peltojen säätösalaojien etäohjauksesta kertoo yliopistonlehtori Toni Liedes, 0503505280, toni.liedes@oulu.fi

Puut käyttävät lumen sulamisvettä, mutta Suomessa lumi muuttuu eri tavoin eri osissa maata. Käyttävätkö puut enemmän sadevettä kesällä, kun talvella on vähemmän lunta? Veden sormenjälkien avulla selvitetään myös, miten metsät käyttävät vettä. Tutkimus auttaa säätelemään vesivaroja maassamme, josta 74 prosenttia on metsien peitossa. Tutkijatohtori Zuosinan Chen, 0406863049, zuosinan.chen@oulu.fizuosinan.chen@oulu.fi

Metsien ja soiden ennallistamisen onnistumisen seuranta on tärkeää. Miten ennallistaminen vaikuttaa alueen vedenkiertoon? Väitöskirjatutkija Lassi Päkkilä, Lassi.Pakkila@oulu.fi tarkastelee mm. 15 vuoden mittausaineistoista, miten ennallistaminen ja metsittäminen muuttavat veden liikkumista, hiilen ja ravinteiden huuhtoutumista, ja kuinka ennallistaminen etenee kasvillisuuden näkökulmasta.
Vesistövaikutuksista rakennetaan myös malleja, joiden avulla suon ennallistamisen vaikutuksia ympäröiviin vesiin arvioidaan jopa 50 vuoden päähän: väitöskirjatutkija Anna Autio, 045 858 6958, Anna.Autio@oulu.fi.

Oulun yliopiston vesitutkimus johtaa myös laajaa Digitaaliset vedet – tutkimuksen lippulaivaa, jossa on mukana kotimaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten lisäksi vesialan satoja yrityksiä ja organisaatioita. Kokonaisten vesistöjen digitaalinen vesienhallinta parantaa esimerkiksi turvallisuutta tulva-aikana ja tasapainottaa yhteiskunnan, teollisuuden ja maa- ja metsätalouden tavoitteita. Professori Björn Klöve, 0405944514, bjorn.klove@oulu.fi. Lue lisää Digital Waters -lippulaivasta englanniksi.

Vesitutkimus on laajasti kansainvälistä. Apulaisprofessori Ali Haghighi, 0404492894, ali.torabihaghighi@oulu.fi, tuntee vesijärjestelmät ja vesivoiman suunnittelun Suomessa sekä esimerkiksi Keski-Aasiassa ja Lähi-idässä muun muassa altaiden ja kastelujärjestelmien avulla. Eri maiden rajat ylittäviin jokiin voi liittyä monimutkaisia kysymyksiä ja haasteita, sillä säännöstely ylävirran maissa voi aiheuttaa vesipulaa alajuoksulla.

Oulun yliopiston katon aurinkosähköjärjestelmä on laajuudeltaan 1 550 neliömetriä. Se koostuu yhteensä 764 aurinkopaneelista ja tuottaa sähköä 150 megawattituntia vuodessa. Sen avulla edistetään uusiutuvan energian käyttöä kampusalueella, vähennetään hiilidioksidipäästöjä ja säästetään vuotuisissa energiankustannuksissa. Osa infrastruktuurista on valjastettu esimerkiksi aurinkopaneelien tehokkuuden tutkimuskäyttöön.

Tutkimuspaneelien avulla kerättyä tietoa on nyt reilun kahden vuoden ajalta muun muassa siitä, kuinka vuodenaikojen vaihtelu ja heijastumat lumesta tai paneelin pintaan muodostuva hienoinen jääkerros vaikuttavat energiantuotantoon tai voisiko lumesta olla jopa hyötyä. Aurinkopaneelit tuottavat parhaiten energiaa, kun aurinko paistaa mutta kennot itsessään ovat viileitä (=Suomen kevät/kesä). Tietysti vaikuttaa myös kennon kulma suhteessa aurinkoon.

Asiantuntijoiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@oulu.fi

Energiajärjestelmien ja ympäristötekniikan professori Eva Pongraczin tutkimukseen kuuluvat pohjoisten alueiden energia- ja ympäristökysymykset, kestävä energia, energiamurros ja hiilineutraali tulevaisuus, älykkäät verkot ja energiajärjestelmät. Energia ja ympäristötekniikan tutkimusryhmässä tehdään erityisesti aurinkoenergiatutkimusta aurinkosähköpaneelien talvikäyttöä. Tutkimuksessa seurataan muun muassa yliopiston oman tutkimusinfrastruktuurin tuotantotietoja suhteessa ilmasto-olosuhteisiin.

NANOMO-tutkimusyksikössä professori Marko Huttulan ryhmässä tutkitaan esimerkiksi, miten perhosen siipien rakennetta matkimalla voidaan tehdä aurinkopaneeleista nykyistä tehokkaampia ja vähemmän heijastavia. Oulun yliopistossa pystytään nyt tuottamaan perhosen siipirakenteita ja kasvien lehtien pintarakenteita jäljitteleviä nanorakenteisia kalvoja. Niillä voi pinnoittaa auringon energiaa hyödyntäviä laitteita, kuten valokennoja ja aurinkovetyreaktoreita.

Huttulan ryhmässä tutkitaan kiivaasti myös päästötöntä aurinkovetyä. Tutkijat ovat onnistuneet tuottamaan vetyä pitkäaikaisella ja edullisella katalyytilla vedestä auringonvalolla.

Professori Tapio Fabritius johtaa optoelektroniikan ja mittaustekniikan yksikköä. Ryhmässä tutkitaan esimerkiksi tulevaisuuden materiaaleja, jotka ovat vaihtoehto piikennoille ja nykyisille ratkaisuille. Olennaista on myös aurinkokennojen eliniän ja -kaaren pidentäminen. Muuttuvien olosuhteiden energiakeräys, eli vaikkapa autoihin integroidut aurinkokennot, on tutkimusaihe, joka yhdistää heidän tutkimuksensa mikroelektroniikan tutkimusyksikköön. Siellä energiakeräämiseen liittyvää tutkimusta on tehty jo pitkään.

Esimerkiksi yliopistotutkija Jari Juuti on erikoistunut siihen. Valosta energian kerääminen on aihe, joka korostuu myös jatkossa, kun pyritään kohti patteritonta maailmaa. Kyseessä ei ole iso energiatuotantoaihe vaan enemmänkin pienen ja mukana kulkevan elektroniikan energiantuotantoon liittyvät haasteet ja ratkaisut. He ovat kehittäneet materiaalin, pystyy tuottamaan energiaa liikkeestä, lämmöstä ja valosta esimerkiksi sensoreita ja muuta pientä tehoa tarvitsevien laitteiden käyttöön.

Katso apulaisprofessori Yang Bain video energiakeräämisestä ja uuden materiaalin kehittämisestä.

Luotettavien langattomien järjestelmien professori ja 6G Flagshipin varajohtaja Ari Pouttu on johtanut tutkimusta saada tukiasemista energiaitsenäisiä ja energiaomavaraisia aurinkoenergiaa hyödyntämällä. Miten energiasään ennustamisen avulla voidaan optimoida kulutusta ja tietoliikennelaitteiden tehokkuutta? Mikä on kestävän kehityksen näkökulmasta tukiaseman oletettu energiankulutus ja dataliikenteen määrän vaikutus siihen?

Syrjäseudut (remote areas) ja niiden tukiasemien käytön optimointi oletetun dataliikenteen ja ennustettavan aurinkoenergian pohjalta on iso yhteiskunnallinen asia. Kun 5G-verkot laajenevat niin dataliikenteen määrä kasvaa (6G:ssä kasvaa dramaattisen paljon lisää); samoin tukiasemien ja niiden vaatiman energian määrä kasvaa merkittävästi. Oulun yliopiston oman 5/6G-testiverkon tukiasema toimii aurinkoenergialla eli on energiaitsenäinen.

Aurinkopaneelien ja tukiasemien infran ympärille kietoutuu eri tieteenalojen yhdistelmä: paneelit ja uusiutuva energia uusine materiaaleineen. Langattoman tietoliikenteen tukiaseman voi ajatella kuin tieliikenteen tien eli se on olennainen infra, joka on jo olemassa kaikkialla. Niihin pyritään tuomaan energiaomavaraisuutta ja automaattisesti sään mukaan säätyvää datan siirtokapasiteettia, jossa on energiankulutuksen ja uusiutuvien energiamuotojen kautta huomioitu kestävä kehitys.

Suomella on erinomaiset edellytykset menestyä kansainvälisessä vetykilpailussa tutkimuksen ja koulutuksen avulla. Oulun yliopistosta on tullut yksi tärkeimmistä vetytutkimuksen keskuksista Suomessa. Oulun yliopiston kokonaisvaltainen näkemys vetytulevaisuuteen pohjautuu vahvaan monitieteisyyteen.

Miten vetyä tehdään täysin päästöttömästi, ilman valtavaa sähkönkulutusta? Miten vety mullistaa terästuotannon? Miten vetypohjaisen erikoislujan teräksen ja raskaan liikenteen avulla Suomessa on mahdollista saavuttaa jopa 15 prosentin päästövähennykset? Miten helposti karkaava vety saadaan pysymään varastoissa ja osaksi jakeluverkostoja? Millaiset ovat tulevaisuuden vetytalouden kestävät liiketoimintamallit?

Vedyn puhdas tuotanto

Nykyisin vetyä valmistetaan pääasiassa fossiilisesta maakaasusta, mutta lähitulevaisuudessa vedyn tuotanto on siirtymässä päästöttömään elektrolyysiprosessiin, jossa vettä hajotetaan sähkön avulla vedyksi ja hapeksi. Vedyn tuottaminen vedestä elektrolyysillä vaatii kuitenkin suuren määrän energiaa. Oulun yliopistossa kehitetään vaihtoehtoisia päästöttömiä ja energiatehokkaita keinoja vedyn tuottamiseen.

Yksi lupaavista menetelmistä on tuottaa vetyä valokatalyyttisesti auringon valoa hyödyntäen. Professori Marko Huttulan ryhmässä tutkitaan esimerkiksi perhosten siipien ja kasvien lehtien rakenteita vetyaurinkopaneelien tehostamiseksi. Huttula on toistuvasti nostanut esiin huolta ja kritiikkiä EU:n ja Suomen nykyisistä suunnitelmista, joissa vetysiirtymä pohjautuu elektrolyysiin, jonka valtavaa energiankulutusta ei Huttulan mukaan voi sivuuttaa, vaan sitä on tarkasteltava realistisesti. marko.huttula@oulu.fi, p. 0503502942

Professori Wei Cao kehittää uuden sukupolven valokatalyyttejä vedyntuotantoon EU rahoituksella. Uusilla katalyyteillä mahdollistetaan suora vedyn tuottaminen vedestä auringon valon avulla ilman sähköä. wei.cao@oulu.fi.

Professori Riitta Keiski on heterogeenisen katalyysin ja valokatalyysitutkimuksen pioneeri Suomessa ja vahvistanut alan tutkimusta Oulun yliopistossa. Keiskin tutkimusryhmä on kehittänyt vedyntuotannossa ja valokatalyysissä tarvittavia katalyyttejä ja keskittynyt vihreään kemiaan ja tekniikkaan sekä kestävyyden arviointiin liittyviin globaaleihin tutkimuskysymyksiin. riitta.keiski@oulu.fi, p. 0407263018.

Päästötön ja vähäsähköinen metaanipyrolyysi on jo nyt vedyntuotannossa käytössä oleva menetelmä. Metaanipyrolyysissa maa- tai biokaasu pilkotaan ja vety erotetaan hiilestä. Puhtaasta hiilestä voidaan tuottaa hiilinanoputkia hyödynnettäväksi uusissa akkuteknologioissa. Professori Ulla Lassi johtaa kestävän kemian tutkimusyksikköä ja on asiantuntija mm. akkukemian kehittämisessä; ulla.lassi@oulu.fi, p. 0400294090

Vety terästuotannossa ja liikenteessä, vetyä kestävät teräkset ja vetytalouden liiketoimintamallit

Teräksen valmistuksessa vedyn käyttö pelkistimenä ja energian lähteenä tarjoaa huomattavan vedyn käyttökohteen ja mahdollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen metalliteollisuudessa, jopa noin seitsemän prosenttia Suomen päästöistä.

Vetypohjaisen teräksen tuotannon tuntee professori Timo Fabritius, joka myös koordinoi Suomen tutkimusorganisaatiot kokoavaa vetytutkimusfoorumia: timo.fabritius@oulu.fi, p. 0294482421.

Teräksenvalmistus: raakaraudan esikäsittelyt, valokaariuuni, konvertterit, kuonat, tulenkestävät materiaalit, mallinnus ja simulointi. Vetypelkistetyn raudan käyttö valokaariuunissa sekä vetyplasmateknologia: Ville-Valtteri Visuri, Ville-Valtteri.Visuri@oulu.fi, 050 412 5642.

Vety haihtuu helposti ja vaatii riittävän tiiviitä metallisäiliöitä varastointiin ja siirtoon. Oulun yliopistolla on kansainvälisesti tunnettu asema erikoislujien terästen kehittämisessä. Niiden avulla voidaan keventää myös esimerkiksi raskaita ajoneuvoja, ja vähentää liikenteen päästöjä Suomessa jopa 7–8 prosenttia. Erikoiskeveiden terästen asiantuntija on professori Jukka Kömi. jukka.komi@oulu.fi, p. 0405490311

Liikenteen polttoaineiksi sopivaa vetyä on jo olemassa ja vetyjalosteita voidaan hyödyntää polttoaineissa ilman merkittäviä sijoituksia jo olemassa olevaan jakeluinfrastruktuuriin. Auto- ja työkonetekniikan asiantuntija on professori Juho Könnö, juho.konno@oulu.fi, p. 0504795242.

Pelkkä tekninen kehitys ei vielä riitä alentamaan päästöjä, vaan on oltava myös niiden hyödyntämiseen sopivia liiketoimintamalleja osana laajaa kansainvälistä energiamurrosta ja vetytaloutta.

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa kehitetään uuden ajan liiketoimintamalleja, jotka tuntee Martti Ahtisaari Instituutin johtaja, professori Veikko Seppänen, veikko.seppanen@oulu.fi, p. 0401562805.

Lue lisää tutkimuksesta: Tulevaisuuden vetytalous ja kestävä terästuotanto

Puhuttaessa luonnon monimuotoisuudesta valtaosalle ihmisistä tulee mieleen elollisen luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti. Elollinen luonto, kuten ihminenkin, on riippuvainen elottomasta luonnosta, joka tarjoaa moninaisen alustan elonkirjolle ja ihmisen hyvinvoinnille. Geodiversiteettiin ovat kytköksissä myös luontokato, akkumineraalien riittävyys ja energiantuotanto.

Oulun yliopistossa tehdään kansainvälisesti arvostettua tutkimusta geodiversiteetistä ja sen yhteydestä elonkirjoon. Uusimpiin tutkimusjulkaisuihin voi tutustua tutkimusryhmän sivuilla. Oulun yliopiston tutkijat tarjoavat mielellään lisätietoa geodiversiteetistä, sen ilmentymistä ja yhteydestä biodiversiteettiin.

Professori Jan Hjort Jan.Hjort@oulu.fi; lisätietoa yleisesti geodiversiteetistä

Yliopistotutkija Janne Alahuhta Janne.Alahuhta@oulu.fi; lisätietoa geodiversiteetin yhteydestä biodiversiteettiin ja ihmisen terveyteen sekä hyvinvointiin

Tutkijatohtori Julia Kemppinen Julia.Kemppinen@oulu.fi; lisätietoa geodiversiteetin suhteesta biodiversiteettiin muuttuvassa ilmastossa

Tutkijatohtori Tuija Maliniemi Tuija.Pyykkonen@oulu.fi; lisätietoa geodiversiteetin hyödyntämisestä biodiversiteetin suojelussa

Tutkijatohtori Helena Tukiainen Helena.Tukiainen@oulu.fi; lisätietoa geosuojelusta, ja geodiversiteetin sekä biodiversiteettiin välisestä yhteydestä

Väitöskirjatutkija Henriikka Salminen Henriikka.Salminen@oulu.fi; lisätietoa geodiversiteetin yhteydestä pohjoisten alueiden kasvillisuuteen

Väitöskirjatutkija Maija Toivanen Maija.Toivanen@oulu.fi; lisätietoa geodiversiteetin suhteesta eliöstöön järvissä ja joissa

Millaisia ilmastonmuutoksen vaikutukset eri elämänalueilla ovat ja miten sopeutuminen tapahtuu? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa pohjavesiin tai veden riittävyyteen, ja millaiset ovat ikiroudan sulamisen vaikutukset? Mikä yhteys ilmaston lämpenemisellä on kuolleisuuteen tai millaisia muutoksia se tuo saamelaisten kulttuuriin ja mielenterveyteen? Tutkijamme eri tieteenaloilla selvittävät myös ilmastopäästöjen hillintää kestävien tuotantomenetelmien avulla sekä siirtymistä kohti hiilineutraalia kulutusta.

Tutkimustyönsä ohella tutkijamme toimivat esimerkiksi IPCC-raporttien kirjoittajina ja päätöksenteon tukena kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa, kuten YK, WHO, Arktinen Neuvosto, Suomen Ilmastopaneeli ja EU:n ilmasto-businessverkosto sekä esimerkiksi kommentoijina kansainvälisessä mediassa. He kertovat mielellään lisää ilmastonmuutoksen tutkimuksesta ja yhteiskuntavastuuta painottavien verkostojen yhteistyöstä.

Oulun yliopiston tutkijat kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa

IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change) tavoitteena on analysoida tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta kansallista ja kansainvälistä päätöksentekoa varten. Oulun yliopiston vesitekniikan professori, Suomen IPCC-työryhmän varajäsen Bjørn Kløve, p. 040 594 4514, bjorn.klove@oulu.fi, on kirjoittajana helmikuun 2022 IPCC-raportissa.

Riitta Keiski, Aineen- ja lämmönsiirtotekniikan professori, p. 040 726 3018, teollisuuden kestävät tuotantomenetelmät sekä teollisuuden ja liikenteen päästöt ja niiden vähentäminen ja hyötykäyttö, kestävyyden arviointi ja arviointimenetelmien kehitys, vety- ja kiertotalouden rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Jan Hjort, IPCC:n erikoisraportin Meri ja kryosfääri muuttuvassa ilmastossa kirjoittajana vuonna 2019. Tutkimusaloina mm. arktisten alueiden luonnonmaantiede, ikirouta ja sen sulamisen vaikutukset esimerkiksi infrastruktuuriin.

Suomen Ilmastopaneelin, Kestävyyspaneelin ja Maailman terveysjärjestön WHO yhteistyökeskuksen johtaja: Kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola, puh. 0406720927. Jaakkola tutkii ilmastonmuutoksen vaikutuksia terveyteen. Hän on ryhmineen tarkastellut ilmastonmuutoksen tähänastisia vaikutuksia kuolleisuuteen sekä eri ilmastonmuutosskenaarioihin perustuvia vuosisadan loppuun asti ulottuvia kuolleisuuden ennustemalleja, ja johtaa Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskusta.

Arktisen tutkimuksen professori Arja Rautio, puh. 040 5855776 on Suomen edustajana Arktisen neuvoston Kestävän kehityksen ja Arktisen ympäristön monitorointityöryhmissä. Hän on myös yli 200 tutkimuslaitosta yhdistävän Arktisen yliopistoverkoston (UArctic) tutkimuksesta vastaava vararehtori. Rautio vetää Oulun yliopiston Arctic Health -tutkimusryhmää, jossa ajankohtaisiin tutkimusaiheisiin lukeutuu esimerkiksi alkuperäiskansojen ja pohjoisen asukkaiden mielenterveys sekä ikääntyminen. Rautio oli joulukuussa puhumassa Venäjän Arktisen neuvoston puheenjohtajuustapahtumassa.

Oulun yliopisto on jäsenmäärältään EU-alueen suurimman ilmasto-businessverkoston Climate Leadership Coalitionin (CLC) jäsen. CLC edistää siirtymistä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja kulutusta niin, että se on taloudellisesti kannattavaa. Oulun yliopistosta mukana on mm. Eva Pongracz, kestävien energiajärjestelmien ja ympäristötekniikan professori, p. 040 506 1623. Hänen tutkimukseensa kuuluvat mm. pohjoisten alueiden energia- ja ympäristökysymykset, kestävä energia, energiamurros ja hiilineutraali tulevaisuus, älykkäät verkot ja energiajärjestelmät. Pongracz on mukana myös Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartta -työssä.

Oulun yliopiston tutkijatohtori, kulttuuriantropologi Klemetti Näkkäläjärvi, puh. 040 5371584, klemetti.nakkalajarvi@oulu.fi, tutkii monitieteisesti ilmastonmuutoksen ja siihen sopeutumisen vaikutuksia arktisella alueella ja kansainvälisellä saamelaisalueella saamelaiskulttuuriin. Hän osallistuu aktiivisesti kansainvälisen yhteiskunnalliseen keskusteluun ilmastonmuutoksen vaikutuksista saamelaisten poronhoitokulttuuriin ja yhteiskuntaan, esim. BBC Science Focus.

Oulun yliopistossa vieraileva jäätikkötutkija, glasiologian professori Alun Hubbard, puh. +44 7522418652, on tehnyt kenttätyötä polaarialueilla yli 30 vuotta ja tutkinut jääpeitteiden reaktioita valtamerten ja ilmakehän muutoksiin ja niiden yhteyttä merenpinnan nousuun. Hubbard on esiintynyt mm. National Geographicin suurissa luontodokumenteissa sekä palkitussa Into the Ice -dokumentissa.

Professori Jeffrey Welker 0505057636, jmwelker@alaska.edu, tutkii arktisen alueen kasvien ja ekosysteemien ekologiaa, biogeokemiaa sekä biosfäärin ja ilmakehän vuorovaikutusta ja esimerkiksi ilmakehän vesihöyryjokia koko arktisella alueella. Welker työskentelee Oulun yliopistossa ja Alaskan yliopistossa, ja on myös Arktisen yliopiston ekologian ja biogeokemian oppituolin haltija.

Ilmastomuuttoliikkeen asiantuntija, maantieteen professori Päivi Lujala, puh. 0505144375, on tutkinut, miten ihmisten mielipiteet ilmastonmuutoksesta ja sen seurauksista muodostuvat. Hän on mm. puhunut Environmental Peacebuilding -järjestön konferenssissa aiheesta An Intergenerational Dialogue on Climate Change, Peace, and Conflict in the Anthropocene, ja johtaa Norjan tutkimusneuvoston projektia ilmastomuuttoliikkeestä esim. Bangladeshissa.

Energiatalouden professori Maria Kopsakangas-Savolainen. Kestävä energiatalous, vaihtelevan aurinko- ja tuulienergian laajamittainen käyttö, älykkäät sähköjärjestelmät ja kulutusjousto, energiayhteisöt, kulutustottumukset. Ilmastonmuutokseen hillintään liittyvät haasteet yhteiskunnan näkökulmasta. Mukana mm. CLC:n energiateema-ryhmässä.

Apulaisprofessori Anu Soikkelin, puh. 040 865 5314 tutkimuskohteena on ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön arktisella alueella. Samoin tarkastellaan muutoksen vaikutusta yhdyskuntiin sekä ihmisen hyvinvointiin ja koettuun paikkaidentiteettiin.

Apulaisprofessori Hannu Marttilan, p. 050 3505 605 tutkimusalueena on pohjoinen hydrologia, vesivarojen käyttö, vesiensuojelu, maankäytön vaikutukset ja veden laatu, turvemaat, vesistöjen käyttö ja säännöstely, pohjoisen ympäristön muutokset. Marttila toimii mm. Pohjois-Pohjanmaan vesienhoitotyöryhmässä, Salaojituksen Tukisäätiön valtuuskunnassa sekä Suomen Vesiyhdistyksessä.

Ellei muuta mainita, sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@oulu.fi

Tutkijaluettelo on vain otos laajan aihepiirin tutkijoista. Lisää Oulun yliopiston tutkijoita löytyy esimerkiksi Luonto, ympäristö ja kestävä kehitys -teemasta.

Metalleja tarvitaan kasvavassa määrin muun muassa vihreän teknologian, kuten akkuteollisuuden käyttöön. Samanaikaisesti kotimaisen kaivostoiminnan vaikutuksiin suhtaudutaan yleensä kriittisesti, sillä kaivoksista syntyy valtavia määriä jätettä ja kaivoksilla on laajamittaista vaikutusta vesistöihin sekä ympäröivän yhteiskunnan muuhun toimintaan. Oulun yliopiston tutkijat katsovat, että ristiriitaiseen asetelmaan on löydettävissä ratkaisuja muun muassa uusimman teknologian avulla. Myös vanhoista kaivoskiistoista ja aikaisemmista energiasiirtymistä voidaan ottaa oppia.

Oulun yliopisto, Oulu Mining School kaivannaisalan yksikön johtaja, rikastustekniikan professori Saija Luukkanen, p. 050 465 2982. Kestävä kaivosteknologia. Rikastustekniikka osana kaivostoiminnan arvoketjua, prosessimenetelmäkehitys, erotusprosessien hyödyntäminen primääri- ja sekundääriraaka-aineiden käsittelyssä. Rikastuskemia.

Sovelletun geofysiikan professori Elena Kozlovskaya, puh. 040 8212681. Tutkimuskohteena on sovellettu geofysiikka ja geofysikaaliset menetelmät, jotka ovat tärkeässä roolissa kaivostoiminnan elinkaaren eri vaiheessa aina malmietsinnästä lähtien kaivoksen sulkemiseen ja jätealueiden hallintaan saakka. Geofysikaalisten menetelmien soveltaminen ja hallinta edistävät merkittävästi kaivostoiminnan kestävän kehityksen vaatimusten täyttymistä ja olennaisesti vähentää toimintaan liittyviä riskejä (turvallisuus, ympäristö).

Maaperägeologian professori Juha Pekka Lunkka, p. 040 848 7621, juha.pekka.lunkka@oulu.fi. Tutkimus keskittyy jäätikkösyntyisten sedimenttien kerrostumisympäristöjen, maaperän synnyn ja erityyppisten sedimenttien ominaisuuksien selvittämiseen sovelluskohteina mm. maaperägeologinen malminetsintä ja kaivosympäristöt.

Geologian ja mineralogian professori Kari Strand, puh. 040 725 7025. Tutkimuksen kohteen on kallioperän kehitys, mineraaligeokemia ja erityisenä kohteena sedimenttikerrostumien malmit. Malminetsinnän ja kaivostoiminnan näkökohtia tarkastellaan myös arktisen alueen ilmasto- ja ympäristömuutoksen viitekehyksessä.

Soveltavan geokemian professori Pertti Sarala puh. 040 5718673 . Tutkimusalana ovat maaperägeologisten ja pintageokemiallisten tutkimusmenetelmien soveltaminen malminetsintään ja ympäristötutkimukseen. Kannettavien analysaattoreiden on-site -käyttösovellukset sekä ympäristövaikutuksiltaan vähäisten näytteenotto- ja analyysimenetelmien kehittäminen malminetsinnän tueksi.

Kaivostekniikan (mining engineering) professori Zongxian Zhang (eng.) puh. 050 355 3755. Kaivostekniikka, räjäytystekniikka, kalliomekaniikka ja kaivosturvallisuus.

Geologian ja mineralogian professori Shenghong Yang (eng.), puh. 050 350 7774. Malminetsintä.

Kiertotalouden professori, teknillisen tiedekunnan dekaani Mirja Illikainen, p. 040 588 5904. Teollisuuden ja kaivosteollisuuden rikastushiekkojen ja sivuvirtojen hyötykäyttö, geopolymeerit, betoni. Kaivosteollisuuden ympäristöhaittojen ratkaisut veden ja rikastushiekan kierrättämisestä.

Aineen- ja lämmönsiirtotekniikan professori, ympäristötekniikan ja heterogeenisen katalyysin dosentti Riitta Keiski, p. 040 726 3018. Kestävät tuotantomenetelmät ja teknologiat, teollisuuden jätevesien ja kaivosvesien puhdistuskäsittely sekä teollisuuden päästöt ja ilmapäästöjen hallinta. Erityisosaamisalueena heterogeeninen katalyysi ja erotusprosessit prosessi- ja ympäristöteknologiana sekä kestävyyden arviointi.

Ympäristötekniikan – erityisesti heterogeeninen katalyysi VOC- ja vesipäästöjen hallinnassa dosentti Satu Pitkäaho, puh. 040 3593434. Typen ja rikin poisto kaivos- ja jätevesistä sekä teollisuuden ilmapäästöjen hallinta.

Vesitekniikan professori Bjørn Kløve, p. 040 594 4514, bjorn.klove@oulu.fi. Vesistöjen piste- ja hajakuormitus, pohjavedet, hydrologia ja hydrauliikka, maankäyttö, kaivosvedet.

Yliopistotutkija Esa Ruuskanen, p. 050 3506653. Tutkimusaiheet mm. ympäristöhistoria, energia- ja kaivoshistoria. Esa Ruuskanen tutkii kaivosteollisuuden ja kaivannaisten merkitystä energiasiirtymille menneisyydessä ja nykyajassa. Outokummun kuparilla (jota käytetään mm. sähköjohdoissa) oli merkittävä osa 1920–1950-lukujen sähköistämisprojekteissa, ja nykyinen globaali energiasiirtymä nojaa täysin kriittisiin metalleihin ja mineraaleihin, ei vain akuissa vaan myös tuulivoimaloiden kaltaisessa massiivisessa infrassa.

Arkeologian professori Vesa-Pekka Herva, p. 050 4620132, vesa-pekka.herva@oulu.fi. Vesa-Pekka Herva tutkii mm. kaivosten vaikeaa kulttuuriperintöä ja kaivoskiistoja. Hän tuntee pohjoisen Fennoskandian nykyiseen kaivostoimintaan liittyvien ristiriitojen historialliset juuret ja kaivostoiminnan kulttuuriset vaikutukset pitkällä aikavälillä.

Projektipäällikkö, väitöskirjatutkija Johanna Laukkanen, p. 0294 487067. Kaivosten uusiokäyttö ja erityisesti kaivosvesiä koskevat kysymykset.

Projektipäällikkö, väitöskirjatutkija Jari Joutsenvaara, p. 0294 487053. Kaivosinfran uusiokäytön asiantuntemus, myös maanalainen fysiikka. Pyhäsalmen Callio Lab.

Projektitutkija Marko Holma, p. 046 920 8781. Geologisten asiakokonaisuuksien asiantuntija, ml. kaivosteollisuus ja malminetsintäteknologiat. Geoterminen energia.

Ellei muuta mainita, sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@oulu.fi

Ihmisen oppiminen ja digitalisaatio

Sanna Järvelä, kasvatustieteen, oppimisen ja koulutusteknologin tutkimuksen professori, p. 040 577 7164

• oppiminen ja opetus, yhteisöllinen oppiminen, oppimisen taidot
• teknologiatuettu oppiminen ja opettaminen, tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen koulutuksessa

Pentti Haddington, englannin kielen ja vuorovaikutuksen professori, p. 050 341 0347

• digitulevaisuus (ihmisen kyvykkyys ja oppiminen, vuorovaikutus), soveltava kielentutkimus, kommunikaatio, diskurssi, englannin kieli, kielenkäyttö, kielentutkimus, monitieteisyys

Jonna Malmberg, nuorempi apulaisprofessori, oppimistieteet, p. 050 5262834

• tekoälyn hyödyntäminen oppimisessa
• metakognitiiviset taidot
• strateginen ja itsesäätöinen oppiminen
• yhteisöllinen oppiminen

Nuoret

Anna Reetta Rönkä, tutkijatohtori, p. 050 472 1620

• yksinäisyys, tyttöjen ja poikien syrjäytyminen

Kaisa Vehkalahti, dosentti, p. 050 359 7292

• lapsuuden ja nuoruuden historia, muuttuva maalaisnuoruus
  

Maahanmuutto ja pakolaisuus

Vesa Puuronen, sosiologian professori, p. 050 435 1053

• rasismi ja populismi

Seija Jalagin, yliopistonlehtori, p. 050 350 3299

• pakolaisuuden ja muuttoliikkeiden historia
• Japanin kulttuuri ja historia
• lähetystyön historia
  

Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Mervi Heikkinen, yliopistotutkija, p. 050 350 2537

• tieteen ja tutkimuksen sukupuolivastuullisuus, sukupuolten segregaatio, sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, organisaatiotutkimus ja tasa-arvosuunnitelmat, sukupuolistunut valta, väkivalta ja väkivallattomuus

Outi Ylitapio-Mäntylä, yliopistonlehtori, p. 050 3586826

• tasa-arvo ja yhdenvertaisuus varhaiskasvatuksessa, kasvatuksen sukupuolistavat käytännöt, valta kasvatusyhteisöissä
  

Seksuaalinen häirintä ja kiusaaminen

Tuija Huuki, akatemiatutkija, p. 050 350 2958

• lasten ja nuorten valtasuhteet, väkivalta, kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä

Helena Louhela, tutkijatohtori, p. 0294 484685

• sukupuolistunut väkivalta, seksuaalinen väkivalta, lapsiin ja nuoriin kohdistuva seksuaalinen väkivalta, tyttötutkimus

Matti Sanaksenaho, arkkitehtuurin professori, p. 050 561 2495

• nykyarkkitehtuuri, puurakentaminen, taide

Janne Pihlajaniemi, arkkitehtuurin professori, p. 040 572 0895

• rakennussuunnittelu, hirsi- ja puurakentaminen

Helka-Liisa Hentilä, yhdyskuntasuunnittelun professori, p. 040 8375527

• yhdyskuntasuunnittelu, terveyttä edistävän elinympäristön suunnittelu

Tarja Outila, yhdyskuntasuunnittelun professori, p. 050 4095 303

• strateginen maankäytön suunnittelu, kaavoitusprosessit, maaseutualueiden suunnittelu, Smart City ja kaupunkisuunnittelu, osallistava maankäytön suunnittelu

Anu Soikkeli, Associate Professor, p. 040 8655 314

• arkkitehtuurin historia, korjaussuunnittelu, rakennussuojelu, rakennusperinne, arktinen rakennuskulttuuri

Sari Hirvonen-Kantola, tutkijatohtori, p. 0294 484980

• kaupunkikehittäminen, kaupunkisuunnittelun sekä liike- ja innovaatiotoiminnan yhteistyö

Professori Maija Lanas, p. 050 3504983

Lanas tutkii, mikä koulussa näyttäytyy häiriönä ja miksi, mikä sija rakkaudelle annetaan koulun arjessa ja voiko koulu syrjäyttää. Häiriöistä, kuten kiusaamisesta puhuttaessa harvoin tunnistetaan yhteiskunnallisten ongelmien, syrjinnän tai yksittäisen koulun toimintakulttuurin merkitys. Häiriöpuhe keskittyy yksipuolisesti yksilön ominaisuuksiin, käytökseen ja hallitsemiseen, kun sitä pitäisi laajentaa huomioimaan olosuhteet ja kokemuksellinen asiantuntijuus.

KT Anne-Mari Väisänen

Väisänen väitteli 16.6.2023 koulukiusaamista koskevasta asiantuntijapuheesta. Tutkimuksen mukaan kiusaaminen nähdään useimmiten lapsen ominaisuuksista johtuvana ongelmana. Rasismin tai heteronormatiivisuuden vaikutuksia ei tunnisteta eikä koulun ilmapiirin merkitystä tuoda esiin. Lasten erotteleminen kiusaajiin ja kiusattuihin nähdään keskeisenä ja kiusaajan rankaiseminen tärkeänä. Väisäsen mukaan opettajia, lapsia ja nuoria pitäisi kuulla enemmän.

Suomalaisuuden juuret

Timo Ylimaunu, yliopistonlehtori, p. 050 350 7785

• kaupunkiarkeologia ja historiallinen arkeologia

Matti Enbuske, yliopistonlehtori, p. 050 350 1826

• siirtolaisuus, asutus- ja väestöhistoria, identiteetit, arktinen historia

Jyrki Korpua, yliopistonlehtori, p. 0294 483324

• kirjallisuus: myytit, fantasia, tieteisfiktio, spekulatiivinen fiktio, utopiat ja dystopiat, Raamattu, Kalevala, J.R.R. Tolkien, pelitutkimus

Jussi Ojajärvi, yliopistonlehtori, p. 050 350 4471

• kirjallisuuden ja yhteiskunnan suhde, identiteettikysymykset kirjallisuudessa, 2000-luvun vaihteen kotimainen kirjallisuus, Väinö Linna, Tove Jansson
  

Imago, julkisuus ja maine

Erkki Karvonen, informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori, p. 050 350 3856

• politiikan viestintä
  

Saamelaisuus

Veli-Pekka Lehtola, saamelaisen kulttuurin professori
p. 040 578 0492

Työelämän muutos ja yrittäjyys

Vesa Puhakka, liiketaloustieteen ja johtamisen professori, p. 040 833 3776

• yrittäjyys, liiketoimintamahdollisuuksien löytäminen, kansainvälinen liiketoiminta

Matti Muhos, Kerttu Saalasti Instituutin johtaja, professori, p. 0400 407590

• mikro- ja perheyrittäjyys
• teknologia- ja palveluyritysten kasvun hallinta erilaisissa konteksteissa
• uudistuva, käynnistyvä ja kasvava liiketoiminta
• tuotantotalous, digitalisaatio, teknologiajohtaminen.

Anna-Mari Simunaniemi, tutkimusjohtaja, mikroyrittäjyys, p. 050 466 2832

• yksinyrittämisen ja mikroyritysten kasvun ja johtamisen erityispiirteet
• mikroyritysten kasvu verkostoissa ja yhteiskunnallinen merkitys
• yrittäjien työhyvinvoinnin edistäminen

Jouni Hintikka, projektitutkija, p. 0294 487 098

• nuorten yrittäjyysasenteet sekä yrittäjyysilmaston ja yrittäjyyden kulttuurin edistäminen, yrittäjyyskasvatus ja sen toiminnallistaminen
• lukiolain ja lukioiden opetussuunnitelmauudistus sekä siihen liittyvä elinkeinoelämä- ja korkeakouluyhteistyö

Heli Kiema-Junes, yliopisto-opettaja, p. 0294 483 731

• nuorten työ- ja opiskeluhyvinvointi, erityisesti työn imun, opiskeluinnon, uupumuksen näkökulmat
• nuorten vuorovaikutustaidot, sosiaalinen tuki ja yleisesti psyykkinen hyvinvointi
  

Sijoittaminen ja yritystalous

Juha-Pekka Kallunki, liiketaloustieteen professori, p. 040 567 2508

• sijoittaminen, rahoitusmarkkinat, osakemarkkinat, yritysrahoitus, tilinpäätösten tiedot, hyvä hallintotapa.

Talouspolitiikka

Mikko Puhakka, kansantalouden professori, p. 050 350 6419

• finanssipolitiikka, talouden rakennemuutos, talouskriisit, kilpailukyky, Yhdysvaltain talous ja politiikka, dynaaminen tehottomuus, makrotaloustiede, kansainvälinen makrotaloustiede, epälineaarinen dynamiikka, limittäiset sukupolvet

Elias Oikarinen, taloustieteen apulaisprofessori, p. 040 5871943

• asumisen kustannukset, asuntomarkkinat, hintadynamiikka, kiinteistömarkkinat
  

Liiketoiminta ja digitalisaatio

Timo Koivumäki, liiketaloustieteen ja digitaalisen palveluliiketoiminnan apulaisprofessori, p. 040 507 3631

• digitaalinen palveluliiketoiminta ja digitaaliset palveluekosysteemit, liiketoimintamallit, innovaatiot, alueellinen resilienssi, verkkokauppa, kuluttajakäyttäytyminen

Vesa Puhakka, liiketaloustieteen ja johtamisen professori, p. 040 833 3776

• yrittäjyys, liiketoimintamahdollisuuksien löytäminen, kansainvälinen liiketoiminta

Veikko Seppänen, digitaalisen liiketoiminnan professori (emer.), p. 040 156 2805

• digitaalinen ohjelmistoliiketoiminta, liiketoimintamallit, liikesuhteet, tutkimustulosten kaupallistaminen, kilpailukyky

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ajanut miljoonia ukrainalaisia kotiseuduiltaan. Auttamisen halumme on herännyt, mutta samalla pohdimme, miten paljon pakolaisia Suomeen tulee ja mitä voimme tarjota heille. Löytyykö historiasta vastauksia kysymyksiin, jotka meitä askarruttavat? Informaatioturvallisuus puhuttaa. Miten suojattuja tietoverkkomme ovat ja miten pitäisi varustautua mahdollisiin kyberhyökkäyksiin? Mitä ovat kyberturvallisuuden kansalaistaidot?

Oulun yliopiston tutkijat tuntevat pakolaisuutta, pakkomuuttoja ja muuttoliikettä sekä Venäjän valtiollista kehitystä, suurvalta-ajattelua ja propagandaa. Kriisinhallintaan liittyy toimiva vuorovaikutus ja kyberuhkien tunnistaminen sekä niihin liittyvät salausmenetelmät, joita Oulun yliopistossa tutkitaan.

Pakolaisuus, sodan muistot ja suurvaltapolitiikka

Professori Kari Alenius, p. 050 3500941, tuntee itäisen Euroopan, erityisesti Baltian alueen historiaa sekä Venäjän valtiollista kehitystä ja venäläistä suurvalta-ajattelua. Aleniuksen tutkimus liittyy myös Suomen ulkosuhteisiin ja Suomeen suurvaltojen intressialueena. Lisäksi hänen tutkimusaiheinaan ovat kansoihin ja valtioihin liittyvät mielikuvat sekä propaganda ja mielipidevaikuttaminen ja etenkin median rooli mielikuvien välittäjänä.

Dosentti Johanna Leinonen, p. 050 3066920, tutkii evakko- ja pakolaismatkoja ja matkoihin liitettyjä muistoja sekä pakkomuuttojen ylisukupolvisia vaikutuksia perheissä ja ylirajaisten perheiden näkökulmasta. Hän on haastatellut toisen maailmansodan aikana evakkomatkan kokeneita ja Suomeen 2010-luvulla turvapaikanhakijoina tai pakolaisina tulleita. Miltä kodin jättäminen ja matkanteko vaihtelevissa olosuhteissa on tuntunut? Miten matka on vaikuttanut jälkikäteen? Lisäksi hän tutkii pakkomuuton, pakolaisuuden ja karkotusten aiheuttamien perheen hajaantumisten ylisukupolvista muistamista ja vaikutuksia. Tutkimus kohdistuu erityisesti inkerinsuomalaisiin, joiden vanhemmat tai isovanhemmat kokivat pakkomuuttoja ja karkotuksia 1900-luvun alkupuolen Neuvostoliitossa.

Yliopistonlehtori Seija Jalagin, p. 050 3503299, tutkii Suomen 1900-luvun pakkomuuttoja yhdessä monitieteisen Tunnustuksia-tutkimusryhmän kanssa. Jalaginin tutkimuskohteena ovat Itä-Karjalasta Suomeen tulleet niin sanotut heimopakolaiset 1920-luvulta ja jatkosodan loppuvaiheesta, erityisesti pakolaisten kotoutuminen, paluut Neuvosto-Karjalaan ja toinen pakolaisuus Ruotsiin 1940-luvun lopulla sekä Suomen ja Ruotsin pakolaispolitiikka ja sen käytännöt. Jalagin tutkii myös pakolaisuuden muistoja ja ylisukupolvisia jälkiä.

Suomen ja Pohjois-Euroopan historian professori Tiina Kinnunen, p. 050 3846655, tiina.s.kinnunen@oulu.fi Kinnusen tutkimus painottuu sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaan sekä historiankirjoitukseen ja historiakulttuuriin. Osana sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa Kinnunen on tutkinut nationalismin ja sodan sukupuolijärjestyksiä sekä sodan muistamista ja sodan vaikutuksia yksilöissä ja yhteisöissä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on rinnastettu talvisotaan. Tutkimuksen rooli on analysoida sotien muistamisen käyttöä ja väärinkäyttöä sekä painottaa kriittisen keskustelun ja vapaan tiedonvälityksen merkitystä. Sodan vaikutuksen ja kokemuksen tutkimuksessa on keskeistä tuoda esiin moniäänisyys – eri ikäryhmien, sukupuolten, poliittisten ja uskonnollisten ryhmien sekä kansallisuuksien ja etnisyyksien näkökulmat.

Kriisinhallinta ja kyberuhat

Englannin kielen ja vuorovaikutuksen professori Pentti Haddington, p. 050 341 0347. Haddingtonin tutkimus (PeaceTalk-akatemiahanke) liittyy vuorovaikutuksen merkitykseen kriisinhallintakoulutuksessa, ja se nostaa esiin puheen, vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan tärkeyttä haastavissa monikansallisissa kriisinhallintatilanteissa, kuten autopartiointi, äkilliset tilanteet, yhteistoiminta tai toisten auttaminen. Tutkimus hyödyttää kriisinhallintaoperaatioihin lähteviä asiantuntijoita, kuten sotilaita tai pelastustyöntekijöitä. Heistä monet ovat olleet operaatioissa esim. Afganistanissa ja Sudanissa. Koulutettavat tulevat eri puolilta maailmaa, ja esim. Ukraina ja Georgia ovat aktiivisia osallistujia. Hankkeen tutkijat Antti Kamunen, Iira Rautiainen ja Tuire Oittinen ovat osallistuneet sotilas- ja siviilikriisinhallinnan koulutuksiin ja harjoituksiin.

Professori Juha Röning, p. 040 5181621. Tietoturva ja ihminen, hakkerointi, ohjelmistojen haavoittuvuudet sekä turva-aukot, kyberuhkien tunnistaminen yksilötasolla ja kansallisella tasolla, robotiikka sekä tekoäly.

Professori Kimmo Halunen, p. 040 6751836, yhteisprofessuuri Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa. Salausmenetelmät, signaalihäirintä, avaruuden kyberturvallisuus, satelliittien haavoittuvuudet, valtiollinen vaikuttaminen ja sotateollisuus sekä kyberturvallisuuden kansalaistaidot.

Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@oulu.fi

Jouni Juntunen, autoalan liiketoiminnan professori, p. 0503503464

• autoalan liiketoiminta, logistiikka, toimitusketjujen hallinta

Väylä- ja liikennetekniikan professori Pekka Leviäkangas, puh. 040 6411 496. Liikenteen digitalisaation vaikutukset liikenteen talouteen, hallintoon, ympäristöön, verotukseen ja sääntelyyn. Liikennejärjestelmien murros.

Ohjelmistotuotannon professori Markku Oivo, puh. 040 822 7702. Ajoneuvojen ohjelmistotekniikan kehittäminen ja yhdistäminen liikenteen toiminnallisuuksiin ja turvallisuuteen. Autojen tietoturva.

Optoelektroniikan ja mittaustekniikan professori Tapio Fabritius, puh. 040 1804 280. Elektroniikan ja älyteknologian yhdistäminen ajoneuvoihin. Painotekniset valmistetut akkukennot ja aurinkoenergian hyödyntäminen.

Soveltavan kemian professori Ulla Lassi, kansallisen akkustrategiatyöryhmän jäsen, puh. 0400 294 090. Ympäristöystävällisten akkukemikaalien valmistus ja akkukennojen valmistus. Vety energialähteenä. Vihreä kemia

Sulautettujen järjestelmien professori Juha Röning, puh. 040 518 1621. Lasertekniikan ja robotiikan hyödyntäminen tulevaisuuden itseohjautuvissa autoissa ja liikenneympäristön havainnoinnissa. Autojen tietoturva.

Auto- ja työkonetekniikan professori Juho Könnö, puh. 050 34 35 385. Auto- ja työkonetekniikan murros ja erityisesti käyttövoimaratkaisujen vaikutus raskaan liikenteen ja työkoneiden energiatehokkuuteen, komponenttien kestoikään ja turvallisuuteen.

Digitalisoidun rakentamisen ja kaivostoiminnan professori Rauno Heikkilä, puh. 040 538 5840. Liikkuvien työkoneiden ja ajoneuvojen automaatio ja 5G teknologian hyödyntäminen.

Tietojärjestelmätieteiden professori Netta Iivari, puh. 040 725 6412. Ihminen liikenteessä autoilijana ja liikennelogistiikan kehittäminen käyttäjälähtöisesti sekä huomioiminen maankäyttö- ja kaupunkisuunnittelussa.

Tietojärjestelmätieteiden professori Harri Oinas-Kukkonen, puh. 040 579 1410. Eri rooleissa olevien ihmisten käyttäytymiseen liikenteessä sekä käyttäytymiseen vaikuttaminen teknologian ja tietoliikenteen sovellutusten avulla.

Yliopisto-opettaja Perttu Niskanen, jakohihna-tutkimus, vetyautot, puh. 050 350 6013

Projektitutkija Jonne Untinen, jakohihna-tutkimus, puh. 050 350 7384

Tulevaisuuden langattomat tietojärjestelmät 5G ja 6G

Matti Latva-aho, tietoliikennetekniikan professori, 6G Flagship johtaja, p. 040 588 9655

• 6G-tutkimus

Ari Pouttu, luotettavien langattomien järjestelmien professori, 6G Flagship varajohtaja, p. 040 543 2694

• 5G-testiverkko ja -sovellukset
• sensoriteknologia
• älykkäät energiajärjestelmät
• viranomaisverkot

Marja Matinmikko-Blue, tutkimusjohtaja, p. 050 401 2810

• radiotaajuuksien hallinta, liiketoiminta ja regulaatio, kestävä kehitys

Jari Iinatti, tietoliikenneteorian professori, p. 040 532 9403

• langattomat kehoverkot, langattomuus lääketieteen tekniikassa

Markku Juntti, professori, langattoman tietoliikenteen tutkimuskeskuksen (CWC) radioteknologian tutkimusyksikön johtaja, p. 029 448 2834

• langaton tietoliikennetekniikka ja signaalinkäsittely

Erkki Harjula, digitaalisen terveydenhuollon langattomien järjestelmäarkkitehtuurien apulaisprofessori

Terveydenhuollon kommunikaatio- ja laskenta-arkkitehtuurit; reunalaskenta; reuna- ja pilvilaskennan jatkumo; hajautettu laskenta; tekoäly; reunaäly; hajautetut tekoälyalgoritmit; hajautetut tietoturva-, yksityisyys-, ja luottamusjärjestelmät; terveydenhuollon tekniikan regulaatio; lääketieteen kuvantamismenetelmät.

Tekoäly, älykkäät ympäristöt ja materiaalit

Timo Ojala, tietotekniikan professori, p. 040 567 6646

• älykkäät ympäristöt, lisätty todellisuus

Steven LaValle, tietotekniikan professori, p. 050 436 3534 (English only)

• virtuaalitodellisuus

Juha Röning, sulautettujen järjestelmien professori, p. 040 518 1621

• robotiikka
• kyberturvallisuus

Heli Jantunen, professori, Mikroelektroniikan tutkimusyksikkö, p. 040 512 0861

• älykkäät ja uudet materiaalit, painettu älykkyys

Simo Saarakkala, lääketieteen tekniikan professori, p. 040 035 4512

• lääketieteen tekoäly

Susanna Pirttikangas, yliopistotutkija, p. 040 707 8873

• tekoäly, IoT

Olli Silvén, professori, Konenäkö ja signaalianalyysi, p. 029 448 2788

• konenäkö, tekoäly

Tapio Fabritius, professori, Optoelektroniikan ja mittaustekniikan tutkimusyksikön johtaja, p. 040 775 7054

• painettava ja joustava elektroniikka, ohutkalvoelektroniikka, optiikan ja fotoniikan teolliset ja biolääketieteelliset sovellukset

Markku Oivo, professori, ohjelmistotuotanto, p. 040 8227702

• digitalisaatio, ohjelmistot, ohjelmistotuotanto, ohjelmisto- ja dataintensiiviset palvelut

Ella Peltonen, nuorempi apulaisprofessori, p. 050 471 7446

• 6G, data, tekoäly

Ihmislähtöinen digitalisaatio

Harri Oinas-Kukkonen, professori, Vakuuttavat verkko- ja mobiilipalvelut, p. 040 579 1410

• teknologia ja ihminen (vaikutus käyttäytymiseen online ja offline), uudet teknologiat, World Wide Web

Netta Iivari, professori, Käyttöliittymät ja ihmiskeskeinen digitalisaatio -tutkimusyksikkö, p. 040 7256412

• lapset ja teknologia, lasten teknologiakasvatus, käyttäjäkokemus, käyttäjäkeskeinen ja osallistuva suunnittelu, teknologiaan liittyvät eettiset asiat ja käytettävyys

Pentti Haddington, englannin kielen ja vuorovaikutuksen professori, p. 050 341 0347

• ihmisen kyvykkyys digitalisoituvassa maailmassa, vuorovaikutus virtuaalitodellisuudessa

Mikä on metaversumi? Milloin ja miten virtuaalimaailmoista tulee arjen todellisuutta? Mitä metaversumi tarkoittaa teknologisesti ja liiketoiminnallisesti?

Suomessa on luotu ensimmäisenä Euroopassa yhteinen jaettu visio metaversumista ja strategia siitä, mitä se tarkoittaa ja mahdollistaa. Kokonaisuuden työstämisessä on ollut mukana Oulun yliopiston tutkijoita useilta tieteenaloilta. Oulun yliopistossa teemaa tutkitaan erityisesti kasvatustieteiden, tietoliikenteen ja tietotekniikan näkökulmista.

Maailma muuttuu nopeasti, kun teknologia kehittyy. Metaversumi haastaa langattoman viestinnän vaatimukset, ja toisaalta mahdollistuu tehokkaampien, luotettavampien ja nopeampien yhteyksien kautta. Suurten datamäärien siirtämisen lähes reaaliajassa mahdollistavien 6G-mobiiliverkkojen ja -teknologian avulla metaversumista voi tulla totta. Tarvitsemme nopeutta, kapasiteettia, luotettavuutta ja pienen viiveen tiedonsiirtoa, jotta visiot toteutuvat. Olemme olleet ensimmäisiä 6G-kehityksessä, ja nyt julkaistun strategian myötä haluamme ottaa johtoaseman myös tässä kokonaisuudessa. Oulun yliopistossa työskentelee professorina virtuaalilasien ensimmäisen version kehittäjä, robotiikkatutkija Steve LaValle.

Metaversumia tutkitaan Oulun yliopistossa myös Hybrid Intelligence -profilaatio-ohjelmassa. HI-tutkimus linkittää Oulun yliopiston osaamista tunnetekoälyn, oppimisprosessien ja havainnointitekniikan aloilla tekoälypohjaisten ratkaisujen kehittämiseen esimerkiksi koulutuksessa ja hoitotyössä. Tarkoituksena on laajentaa hybridiälyn tutkimuksen ja soveltamisen mahdollisuudet metaversumiin ja selvittää, miten sen avulla ihmisen osaamista voidaan kasvattaa ja rikastaa vuorovaikutusta.

Aakkosjärjestyksessä olevien asiantuntijoiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@oulu.fi.

Lisää aiheesta ja asiantuntijoita voi kysellä viestintäasiantuntijoiltamme.

Paula Alavesa, yliopistonlehtori tietotekniikka (0445116477)

Lisätty ja virtuaalitodellisuus: Fyysisiä, ja virtuaalisia tiloja yhdistävät teknologiat ja sovellukset sekä näihin liittyvä käyttäjä- ja pelaajakokemus

Janne Heikkilä, professori, konenäkö ja signaalianalyysi (040 5019855)

Lisätty todellisuus, 3D-havainnointiteknologiat ja hybridiäly.

Risto Jurva, 6G-teknologian tutkimuspäällikkö ja väitöskirjatutkija, (050 470 1351)

6G-vertikaalit ja sovellusalueet, 6G-operaattoreiden toimintamallit, XR-teknologiat ja metaversumi-tutkimus, älykaupunkitutkimus.

Sanna Järvelä, professori, oppimistieteet ja opetusteknologia (040 5777164)

Ihmisen vahvuudet digitalisoituvassa maailmassa, tekoälyavusteiset oppimisratkaisut. Hybrid Intelligence -ohjelman johtaja.

Kristina Mikkonen, professori, terveystieteet (050 5754686)

Hybridiälykkyys sekä digiteknologiakoulutus ja sen vaikutukset käyttäjiin.

Teemu Myllylä, apulaisprofessori (050 350 5823)

Lääketieteen tekniikka, neuroteknologia, tulevaisuuden sairaalat, virtuaalisuus lääketieteen sovelluksissa ja terveydenhuollossa

Matti Pouke, tietotekniikan tutkijatohtori (040 5460916)

Virtuaalitodellisuus: läsnäolo- ja uskottavuusilluusiot, havainnointi.

Pekka Siirtola, dosentti, tietotekniikka (029 4482994)

Tekoäly ja tekoälyn sovellukset erityisesti teolliseen ympäristöön sekä terveyteen ja hyvinvointiin, teollinen metaversumi, antureiden hyödyntäminen ihmisten toiminnan ja tunteiden tunnistamiseen, koneoppiminen.

Jani Vallirinne, Metaverse Strategy Lead (045 1248795)

Työskentelee sekä Oulun yliopistossa että Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä vastuualueenaan metaversumityön kansallinen koordinointi. Tuntee hyvin aihepiiriin liittyvät yritykset ja muut toimijat Suomessa ja kansainvälisesti.

Tekoäly, oppimisen digitalisaatio

Professori Sanna Järvelä, p. 040 5777164

Järvelä tutkii oppimista, oppimisen taitoja ja ihmisen vahvuuksia digitalisoituvassa maailmassa. Tutkimuksessa kehitetään tekoälyavusteisia oppimisratkaisuja. Hänen tutkimuksensa pyrkii vastaamaan lisääntyvän tekoälyteknologian, oppimisen haasteiden ja tulevaisuuden koulutuksen haasteisiin.

Nuorempi apulaisprofessori Jonna Malmberg, p. 050 5262834

Tekoälyn hyödyntäminen oppimisessa, metakognitiiviset taidot, strateginen ja itsesäätöinen oppiminen, yhteisöllinen oppiminen.

Inkluusio

Professori Marjatta Takala, p. 050 4671194

Inkluusio jakaa mielipiteitä. Inkluusio tarkoittaa jokaisen oppilaan oikeutta saada opetusta tavallisissa koululuokissa riippumatta siitä, onko hänellä oppimisvaikeuksia tai jokin vamma tai sairaus. Takalan mukaan inkluusion onnistunut toteutuminen edellyttää, että opettajat saavat koulutusta, päiväkodeissa ja kouluissa lisätään henkilöstön yhteistyötä ja turvataan riittävät resurssit. Hänen mielestään erityispedagogiikkaa tulisi tarjota kaikille opettajille vähintään 10 opintopisteen verran ja paras luokkakoko on enintään 20 oppilasta.

Koulukiusaaminen, häiriöt koulussa

Professori Maija Lanas, p. 050 3504983

Lanas tutkii, mikä koulussa näyttäytyy häiriönä ja miksi, mikä sija rakkaudelle annetaan koulun arjessa ja voiko koulu syrjäyttää. Häiriöistä, kuten kiusaamisesta puhuttaessa harvoin tunnistetaan yhteiskunnallisten ongelmien, syrjinnän tai yksittäisen koulun toimintakulttuurin merkitys. Häiriöpuhe keskittyy yksipuolisesti yksilön ominaisuuksiin, käytökseen ja hallitsemiseen, kun sitä pitäisi laajentaa huomioimaan olosuhteet ja kokemuksellinen asiantuntijuus.

KT Anne-Mari Väisänen

Väisänen väitteli 16.6.2023 koulukiusaamista koskevasta asiantuntijapuheesta. Tutkimuksen mukaan kiusaaminen nähdään useimmiten lapsen ominaisuuksista johtuvana ongelmana. Rasismin tai heteronormatiivisuuden vaikutuksia ei tunnisteta eikä koulun ilmapiirin merkitystä tuoda esiin. Lasten erotteleminen kiusaajiin ja kiusattuihin nähdään keskeisenä ja kiusaajan rankaiseminen tärkeänä. Väisäsen mukaan opettajia, lapsia ja nuoria pitäisi kuulla enemmän.

Varhaiskasvatus, alanvaihtajat

Yliopistonlehtori Taina Kyrönlampi, p. 045 1438811

Kyrönlampi on tutkijaryhmänsä kanssa selvittänyt syitä, jotka saavat varhaiskasvatuksen opettajat vaihtamaan työpaikkaa. Opettajat kokevat lasten kanssa työskentelemisen tärkeänä, mutta sijaisten puute, resurssipula, liika paperityö ja palkkaus suhteessa työn vaativuuteen näkyvät siirtymisenä muihin alan töihin.

Koulun keskeyttäminen

Väitöskirjatutkija, opinto-ohjaaja Kirsi Raetsaari, p. 040 5661621

Lukiolaisten hyvinvointia kartoittavissa tutkimuksissa keskeyttämistä on pidetty yleisesti ei-toivottuna ja riskinä esimerkiksi syrjäytymiselle. Osa keskeyttämisistä huolettaa koulujen ohjaushenkilöstöä. Raetsaaren mukaan keskeyttäminen voi olla nuorelle mahdollisuus, ei vain syrjäytymisriski. Hän viimeistelee väitöskirjaansa, jossa tutkii lukion keskeyttäneiden nuorten kohtaamia vaikeuksia koulunkäynnissä ja heidän saamaansa ohjausta ja tukea. Raetsaari tietää myös, mitkä ovat opiskeluhuollon mahdollisuudet tukea lukiolaisia.

Työhyvinvointi

Yliopisto-opettaja Heli Kiema-Junes, p. 050 3504063

Kiema-Junes tutkii työhyvinvointia erityisesti työn imun ja työstressin näkökulmista, kuten erilaisten voimavaratekijöiden merkitystä työn imun kokemiselle ja työstressin ehkäisemiseksi. Hän tutkii myös opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä.

Leikillisyys

Apulaisprofessori Signe Siklander, p. 050 4356347

Voiko koulun piha edistää oppimista? Millainen on virikkeellinen ja aktiivisuutta ruokkiva koulupiha? Mitä tarkoittaa pedagoginen leikillisyys? Miten opettaja voi hyödyntää pedagogista leikillisyyttä työssään? Siklander tutkii aikuisten leikillisyyttä, asiantuntijuutta ja yhteisöllisyyttä pedagogisissa konteksteissa sekä lasten leikkiä erilaisissa ympäristöissä.

Tekoäly ja sen käyttö puhututtavat juuri nyt paljon. Oulun yliopistossa on kahdeksan tiedekuntaa, joista käytännössä kaikkien tutkimuksessa tekoäly on mukana. Sitä ja sen käyttöä tutkitaan. Osa tutkijoista on syvästi perehtynyt tekoälyyn itsessään. Osa tutkijoista taas enemmän pohtii, miten sitä voimme hyödyntää ja mitä se muuttaa esimerkiksi terveydessä, yhteiskunnissa, ympäristöissä, oppimisessa, turvallisuudessa, teollisuudessa, avaruudessa ja ihmisten mielissä. Tekoälyn identiteetti matemaattisesta näkökulmasta on olennaista oivaltaa, mutta sen soveltaminen ja soveltamisen vaikutusten pohtiminen on vähintään yhtä tärkeää.

Merkityksellistä ja huomioitavaa on, että ainoa akatemiaprofessorimme on konenäön ja koneoppimisen tutkija Guoying Zhao. Hän on erikoistunut kasvonilmeiden ja ihmisten tunnetilojen tutkimiseen eli tunnetekoälyyn. Hän työskentelee konenäön ja signaalianalyysin tutkimusyksikössä.

Tähän listaan olemme koostaneet sanavalmiita tutkijoita mahdollisimman laajasti eri aihealueista. Lisäksi kannattaa tutustua professori Olli Silvénin ja emeritusprofessori Matti Pietikäisen kirjoittamaan yleistajuiseen ja suomenkieliseen kirjaan teköälystä.

Lisää voi kysellä viestintäasiantuntijoiltamme.

Aakkosjärjestyksessä olevien asiantuntijoiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@oulu.fi.

Erkki Harjula, digitaalisen terveydenhuollon langattomien järjestelmäarkkitehtuurien apulaisprofessori

Terveydenhuollon kommunikaatio- ja laskenta-arkkitehtuurit; reunalaskenta; reuna- ja pilvilaskennan jatkumo; hajautettu laskenta; tekoäly; reunaäly; hajautetut tekoälyalgoritmit; hajautetut tietoturva-, yksityisyys-, ja luottamusjärjestelmät; terveydenhuollon tekniikan regulaatio; lääketieteen kuvantamismenetelmät.

Rauno Heikkilä, digitalisoidun rakentamisen ja kaivostoiminnan professori

Älykkäät ja etäohjattavat ajoneuvot sekä työkoneet, itsenäisesti liikkuvien työkoneiden ja ajoneuvojen automaatio, työkoneiden ja ajoneuvojen parviohjaus. Tietomallintamiseen perustuva automaatio ja robotiikka rakentamisessa ja kaivostoiminnassa. Tekoäly automaattisten työkoneiden ohjauksessa ja parviohjauksessa.

Noora Hirvonen, informaatiotutkimuksen professori

Informaatiokäytännöt, informaatiolukutaito, terveysinformaatio, tekoälyteknologiat ja nuoret. Miten tekoälyteknologiat näkyvät nuorten arjessa? Miten ne muovaavat tapoja, joilla nuoret hankkivat ja luovat tietoa? Mitä osaamista nuorilla tulee olla, jotta he voivat hyödyntää tekoälyratkaisuja ja tunnistaa niiden riskejä?

Minna Isomursu, digitaalisen terveyden professori

Terveydenhuollon hoitopolkujen digitalisaatio ja isojen datainfrojen hyödyntäminen tulevaisuuden terveyspalveluissa. Erityisesti ihmislähtöiset digitaaliset palvelut ja niiden suunnittelu.

Sanna Järvelä, kasvatustieteen, oppimisen ja koulutusteknologin tutkimuksen professori

Ihmisen älyllinen toiminta ja vuorovaikutus tekoälyn kanssa, tekoäly oppimisessa ja koulutuksessa, hybridiäly, tekoälyavusteiset oppimisratkaisut

Jonna Malmberg, nuorempi apulaisprofessori, oppimistieteet

Tekoälyn hyödyntäminen oppimisessa, metakognitiiviset taidot, strateginen ja itsesäätöinen oppiminen, yhteisöllinen oppiminen.

Marianne Kinnula, ihmiskeskeisen digitalisaation apulaisprofessori

Lapset ja nuoret tietotekniikan käyttäjinä ja kehittäjinä, tekoälyn vaikutus heihin ja he tekoälyn hyödyntäjinä.

Emil Kurvinen, koneensuunnittelun professori

Automaatiot, simulaatiot ja digitaaliset kaksoset. Suurten ja raskaiden koneiden ja ajoneuvojen tutkimisessa simulaatiot ja digitaaliset kaksoset ovat keskeisiä. Myös raskaiden koneiden ohjaamista pyritään yksinkertaistamaan tekoälyn avulla. Tekoälyavustajan avulla ohjaamista voidaan helpottaa ja osaamisvaatimuksia madaltaa, raskaiden koneiden ohjaamista yksinkertaistaa ja simulointia hyödyntämällä vertailla ja valita tavoitteeseen parhaiten sopiva vaihtoehto, esimerkiksi nopeus, energiatehokkuus tai kuormitus.

Teemu Myllylä, lääketieteen tekniikan apulaisprofessori

Lääketieteen mittausmenetelmät, puettavat sensorit ja sairaalan teknologia erityisesti aivotutkimuksessa. Tekoälysovellukset lääketieteessä ja sairaalajärjestelmissä.

Ella Peltonen tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori

Älykkäät järjestelmät ja ajoneuvot, esineiden internet. Datan reaaliaikainen käsittely pilvipalveluiden, reunalaskennan ja hajautetun koneoppimisen sekä tekoälyn avulla.

Susanna Pirttikangas, tutkimusjohtaja

Tekoälyn käyttö teollisissa ympäristöissä, itsenäiset tehtaat ja tehdasautomaatiojärjestelmät, hajautettu tekoäly, esineiden internet

Simo Saarakkala, lääketieteen tekniikan professori

Tekoälyn hyödyntäminen lääketieteellisessä diagnostiikassa, erityisesti kuvantamisessa

Aku Venhola, fysiikan ja tähtitieteen yliopistolehtori

Tähtitieteen massiivisten aineistojen analyysi automaattisten algoritmien ja koneoppimisen avulla. Uudet taivaankartoitukset, kuten Euclid, paljastavat valtavia määriä ennennäkemättömiä kohteita, joiden automaattinen tunnistaminen, luokittelu ja analysointi ovat modernin tähtitieteen keskiössä.

Tietoisuus omasta terveydestä, teknologian tarjoama helppous sekä halu ennaltaehkäistä terveysongelmia ovat ajaneet terveyden monitoroinnin ja itsemittaamisen suosion kasvua. Oulun yliopistossa aiheeseen liittyvien teemojen parissa työskentelee joukko tutkijoita eri tieteenaloilta.

Terveyden monitorointi on kasvattanut suosiotaan teknologian kehityksen ja lisääntyneen terveystietoisuuden myötä. Ihmiset hyödyntävät älylaitteita, kuten älykelloja ja aktiivisuusrannekkeita, seuratakseen fyysistä aktiivisuuttaan ja nukkumistaan ja noudattaakseen terveellisiä elämäntapoja. Terveyden monitorointi voi tehostaa myös terveydenhuoltoa, koska se mahdollistaa etäseurannan ja tarjoaa ammattilaisille kattavampaa tietoa potilaiden tilasta samalla, kun potilaat voivat itse aktiivisesti osallistua oman terveytensä hallintaan.

Terveyden monitoroinnin asiantuntijoita Oulun yliopistossa:

Tutkijatohtori Maisa Niemelä, 050 339 0795. Fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon mittaaminen puettavilla aktiivisuusmittareilla. Fyysisen aktiivisuuden yhteys sydänterveyteen.

Väitöskirjatutkija Laura Nauha, 045 783 83394. Kronotyyppi, mittalaitteilla mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo, unirytmin säännöllisyys ja kardiometabolinen terveys keski-iässä.

Tutkijatohtori Vahid Farrahi, 045 238 2367. 24-tunnin fyysisen aktiivisuuden, istumiskäyttäytymisen, unen ja terveyden väliset yhteydet.

Akatemian Tutkijatohtori Aku Visuri, 040 485 1190. Puettavien teknologioiden ja mobiiliteknologioiden käyttö itseseurannassa, unenlaadun vaikutus jokapäiväiseen elämään ja hyvinvointiin.

Dosentti Mariella Särestöniemi, 040 582 2935. Tulevaisuuden terveydenhuoltoon sekä itsemonitorointiin kehitettävät menetelmät. Esimerkkeinä mm. rintasyövän havaitseva liivi ja jalan veritulpan havaitseva säärystin.

Apulaisprofessori, Akatemiatutkija, Simo Hosio, 050 343 7515. Joukkoistettu digitaalinen terveys. Joukkoälyyn perustuvat itsehoitomenetelmät (esim. selkäkipu, mielenterveyden ongelmat, Parkinsonin tauti).

Lääketieteen tekniikan apulaisprofessori Teemu Myllylä, 050 350 5823. Lääketieteen mittausmenetelmät, puettavat sensorit ja sairaalan teknologia erityisesti aivotutkimuksessa. Tekoälysovellukset ja virtuaalisuus lääketieteen sovelluksissa, sairaalajärjestelmissä ja terveydenhuollossa.

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@oulu.fi

Yliopistonlehtori Taina Kinnunen, p. 050 5178757, on suomalaisen kosketuskulttuurin tutkimuksen uranuurtaja. Hänen tutkimuksissaan kosketusta käsitellään muun muassa sukupolvien välisenä tunnesiteenä, jonka luonne korostuu kuolemisen hetkellä. Kinnunen on tutkinut kosketusta myös työvälineenä erityisesti terveydenhuollon ammattilaisilla, jotka kohtaavat kuolevan ihmisen kosketuksen kautta.

Tutkijatohtori Mikko Myllykangas, p. 050 4657015, tuntee itsemurhan historiaa antiikista nykyaikaan. Hänen tutkimusaiheitaan ovat itsemurhan muuttuminen lääketieteelliseksi ja psykiatriseksi ilmiöksi Suomessa 1860–1980, itsemurhien epidemiologinen tutkimus ja yhteiskuntasuunnittelu sekä lapsi-itsemurhat ja niiden yhteys psykopatiaan 1930-luvulla. Myllykangas tarkastelee lasten kasvatukseen ja ”kilttiin lapseen” liitettyjä ajatusmalleja sekä lapsi-itsemurhien selityksiä Suomessa.

Yliopistotutkija Sanna Lipkin, p. 040 5787117, tuntee vainajien muistamisen ja hautaamisen tapoja historiallisella ajalla, erityisesti kirkkoon hautaamisen historiaa sekä hautaamiseen ja kuolemaan liitettyä kristinuskoista ja kansanuskoista ajattelua sekä kuoleman sosiaalista muistia. Lipkin on perehtynyt laajasti myös lasten kuoleman muistamiseen ja hautaamisen tapoihin sekä lasten kuolemaan liittyviin tunteisiin 1600–1800-luvuilla, jolloin lapsikuolleisuus oli suurta. Hän voi kertoa myös epätavallisista hautaamisista, jotka voivat johtua ennenaikaisista syntymistä, vainajan erottuvasta sosiaalisesta asemasta, vammaisuudesta tai epidemioiden tai sotien puhkeamisesta. Lipkin on tutkinut myös Pohjois-Suomen muumioituneita vainajia. Hän on kollegoineen koonnut kirkkohautamuseon Haukiputaan kirkkoon.

Tutkijatohtori Marja Ahola tuntee Suomen kivikautiset haudat ja hautaustavat. Ahola tutkii, mikä on kuoleman ja hautauksen rooli Koillis-Euroopan myöhäismesoliittisten ja neoliittisten (n. 6800–3000 eaa.) metsästäjä-keräilijäyhteisöjen kosmologiassa. Ahola voi kommentoida, tulisiko kivikauden hautaukset käsittää rituaalisena vastauksena kuolemaan vai värittävätkö omat, modernit käsityksemme hyvästä kuolemasta ja hautaustavasta arkeologisen aineiston tulkintaa.

Miksi elämä ylipäätään päättyy vanhuuteen, miksi se ei jatku ikuisesti – evoluution näkökulmasta? Ikääntymisen evoluutioon vaikuttaa se, että kuolema aiheutuu usein ulkoisista syistä, kuten pedoista ja taudeista. Mitä suurempi on ulkoisista syistä johtuva kuolleisuus, sitä pienempi osa populaatiosta elää vanhaksi. Kun vanhaksi eläminen on keskimäärin harvinaista, on luonnonvalinnan kyky suosia vanhallakin iällä elämää ylläpitäviä mekanismeja myös heikentynyt – nehän ovat todennäköisesti hukkainvestointi, jos vanhaksi eläminen on epätodennäköistä. Esimerkiksi työläismuurahaiset elävät 1–2 vuotta, kun taas jälkeläistuotannolle tärkeä muurahaiskuningatar elää noin 20 vuotta. Evoluutiobiologiaan ja ikääntymisen evoluutioon on perehtynyt professori Heikki Helanterä, p. 050 4700545.

Kun kuolema korjaa, digijälki jää. Ohjelmistotuotannon alan väitöskirjatutkija Heidi Hietala tutkii tietojärjestelmiin liittyvää prosessia, ihmisen kuoleman ekosysteemiä. Kun ihminen kuolee, hän ei lakkaa digitaalisesti olemasta vaan omaisille jää suuri määrä asioita hoidettavaksi. Näkökulma tutkimuksessa on surun sumentamien omaisten. Kuolemaan liittyvä byrokratia voidaan ja pitäisi tehdä helpommaksi. Heidi Hietalan raportti Suomidigin Läheisen kuolema -sivuilla. Hietala on tehnyt Digi- ja väestötietovirastolle raportin kuolemisen vaikuttavuusarvioinnista. Yhteydenotot ensisijaisesti sähköpostilla.

Professori Johannes Kettunen, p. 050 5629718, tutkii muun muassa elinajanodotteen merkkiaineita verenkierrossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy aineenvaihduntatuotteisiin ja niiden biologiaan erilaisten sairauksien taustalla väestötasolla.

LT, oikeuslääketieteen erikoislääkäri Lasse Pakanen, p. 029 5247906, tutkii äkkikuolemia ja ei-luonnollisia kuolemia muun muassa oikeuslääketieteellisessä ruumiinavausaineistossa.

Professori, ylilääkäri Juhani Junttila, p. 08 3158522, tutkii sydänperäisen äkkikuoleman aiheuttavien sairauksien piirteitä ja äkkikuoleman vaaratekijöitä väestössä.

Laboratoriopäällikkö Katja Porvari, p. 0294 485920, tutkii hypotermiakuolemien molekyylibiologiaa.

Lihavuuden ehkäisy ja uudet hoitomuodot

Sisätautiopin professori (emeritus) Markku Savolainen, p. 040 719 9838. Lihavuuden IT-pohjainen hoito, lihavuuden lääkehoito. Onnikka-painonhallintasovellus.

Tietojärjestelmätieteiden professori Harri Oinas-Kukkonen, p. 040 579 1410. Digitaalisten terveysinterventioiden vakuuttava suunnittelu ja kehitettyjen ratkaisujen vaikutus sovellusten käyttöön, terveyskäyttäytymiseen ja käyttäytymiseen yleensä.

Sisätautiopin professori Janne Hukkanen, p. 050 430 8442. Lihavuuden IT-pohjainen hoito, lihavuuden lääkehoito, ylipainon ja lihavuuden aiheuttama verenpainetauti.

Lääketieteellisen biokemian professori Peppi Karppinen (Koivunen), p. 029 448 5822. Lihavuuden ehkäisyn perustutkimus ja uudet menetelmät, hapenpuutteen käyttö lihavuuden torjunnassa.

Professori Ali Mobasheri, p. 040 362 1579. Lihavuuteen liittyvät nivelsairaudet ja välilevyrappeuma.

Fyysinen aktiivisuus, painonhallinta ja elintavat

FT Miia Länsitie, p. 050 312 5757, miia.lansitie@odl.fi. Iäkkäiden fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo, vyötärölihavuus ja sokeriaineenvaihdunta.

Väitöskirjatutkija (TtM) Kaisu Kaikkonen, p. 050 312 5611, kaisu.kaikkonen@odl.fi. Elintavat, erityisesti fyysinen aktiivisuus lihavuuden hoidossa ja ennaltaehkäisyssä.

Väitöskirjatutkija, laillistettu ravitsemusterapeutti (TtM) Laura Heikkilä, p. 050 341 3150. Lihavuuden elintapahoito. Ruokailutottumukset ja syömisen hallinta. Nuorten urheilijoiden terveystottumukset ja kehonkuva.

Tutkijatohtori, laillistettu ravitsemusterapeutti (FT) Marjukka Nurkkala, p. 044 504 0833, marjukka.nurkkala@odl.fi. Syömiskäyttäytyminen, syömishäiriöoireilu, elintavat. Lihavuuden ehkäisy ja elintapahoito.

Väitöskirjatutkija Laura Nauha (TtM), p. 050 326 4633. Sisäisen vuorokausirytmin yhteys liikkumiseen, paikallaanoloon ja kardiometaboliseen terveyteen.

Kansanterveystieteen professori Marjo-Riitta Järvelin, p. 040 560 6043, m.jarvelin@imperial.ac.uk. Lihavuuden kehittyminen lapsuudesta lähtien ja perinnöllisten tekijöiden vaikutus.

Professori Sylvain Sebert, p. 050 344 0842. Lihavuuden kehittymiseen liittyvät geneettiset, ympäristö- ja sosiaaliset tekijät elämänkaaren aikana. Suuret väestökohortit lihavuustutkimuksessa. Monisairastavuus lihavilla ihmisillä.

Naisten terveys ja lihavuus

Professori Terhi Piltonen, p. 040 500 8266. Naisten terveys ja lihavuus: Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS). Lihavuusleikkauksen jälkeinen fertiliteetti ja raskauden ehkäisyn tärkeys.

Väitöskirjatutkija Emilia Pesonen (LitM), p. 040 683 59 65. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymää (PCOS) sairastavien naisten elintavat, laihdutusyritykset ja liikunta.

Professori Marja Vääräsmäki, p. 040 820 5222. Raskauden ja raskaushäiriöiden yhteys äidin ja lapsen myöhempään terveyteen. Raskausdiabetes.

Sanna Mustaniemi (LT). Raskausdiabetes ja lihavuus sekä niiden hoito ja vaikutukset naisen pitkäaikaisterveyteen.

Ellei muuta mainita, sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@oulu.fi

Sote-uudistuksen tärkeänä tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut hyvinvointialueiden asukkaille. Miten varmistetaan sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyys? Entä miten ja mitä terveyspalveluja voidaan tulevaisuudessa tarjota etänä?

Sote-teemojen parissa työskentelee laaja joukko asiantuntijoitamme eri tieteenaloilta. Tuotamme tutkittua tietoa sote-palvelujen saavutettavuudesta ja terveydenhuollon digitalisaatiosta. Kehitämme vaikuttavia toimintamalleja lasten, perheiden ja ikääntyneiden palveluihin ja etsimme ratkaisuja ammattilaisten osaamisen kehittämiseksi ja riittävän työvoiman turvaamiseksi.

Tutkimusjohtaja (Alueellinen erinomaisuus) Ossi Kotavaara, puh. 050 57 39 124. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuus, palveluverkon sijainnin optimointi paikka- ja aluetietoon perustuen sekä alueiden tietojohtamisen välineiden rakentaminen.

Yliopistotutkija (Geoinformatiikka) Harri Antikainen, puh. 040 75 15 574. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuus ja niiden sijainnin optimointi, terveydenhuollon kuljetukset.

Interventio- ja implementointitutkimuksen työelämäprofessori Mika Niemelä, puh. 040 50 69 793. Lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyttä, hyvinvointia ja pärjäävyyttä edistävien interventioiden ja perhelähtöisten toimintamallien kehittäminen ja tutkiminen.

Tutkijatohtori Sinikka Lotvonen, puh. 040 73 23 998. Ikääntyvien toimintakyky ja sen arviointi, ikääntyneiden palveluiden johtaminen, kuntoutumista edistävä hoitotyö, RAI-arviointimenetelmä, soteku-ammattilaisten täydennyskoulutus, moniammatillinen yhteistyö ikääntyneiden palveluissa.

Yliopistonlehtori Heidi Siira, puh. 050 43 08 210. Ikääntyvien hyvinvointi, elämänlaatu ja kuntoutumista edistävä hoitotyö. Aistivammaisuus myöhemmällä iällä, kuntoutus ja kuntoutusohjaus, kolmas sektori ikääntyneiden tukena, soteku-ammattilaisten täydennyskoulutus.

Yliopistonlehtori Outi Kanste, puh. 050 43 31 988. Henkilöstövoimavarojen johtaminen ja työhyvinvointi sote-alalla.

Väitöstutkija Ashlee Oikarainen, puh. 040 17 30 540. Maahanmuuttajatyövoima, maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien integrointimallit terveydenhuollon organisaatioihin.

Tietojärjestelmätutkimuksen työelämäprofessori Jarmo Reponen, puh. 040 54 12 718. Terveyspalvelujen digitalisaatio, potilastietojärjestelmät.

Optoelektroniikan ja mittaustekniikan professori Tapio Fabritius, puh. 040 18 04 280. Diagnostiikan ja lääketieteellisen mittaamisen teknologiat ja niiden hyödyntäminen hyvinvoinnin edistämisessä ja sairauksien tutkimisessa.

Tietojärjestelmien professori Minna Isomursu, puh. 050 59 79 660. Terveyden digitalisaatio. Terveyspalveluissa käytettävien ohjelmistojen, tietojärjestelmien ja digitaalisten palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto. Henkilökohtaisen datan hyödyntäminen terveyspalveluissa.

Terveydenhuollon langattomien järjestelmäarkkitehtuurien apulaisprofessori Erkki Harjula, puh. 050 30 30 478. Älykkäät ja tietoturvalliset kommunikaatio- ja laskenta-arkkitehtuurit uudentyyppisten terveyspalveluiden mahdollistamiseen ja nykyisten palveluiden tehostamiseen.

Langattomien kehoverkkojen dosentti Matti Hämäläinen, puh. 040 52 43 813. Radiokanavamallinnus, tiedonsiirtoratkaisut sekä ETSI-standardointi liittyen langattomiin kehoverkoihin, mitkä mahdollistavat paikkariippumattoman potilaan etämonitoroinnin.

Yliopisto-opettaja Olli Autio, puh. 050 57 55 096. Ihmislähtöisyys digitalisoituvissa terveyspalveluissa, digitaalinen vuorovaikutus, erityisesti chat-kanavat.

Professori Tarja Pölkki, puh. 050 42 80 772. Digitaaliset ratkaisut lapsipotilaiden ja perheiden hoitotyössä.

Yliopistonlehtori Anne Oikarinen, puh. 050 32 94 696. Digitaaliset ratkaisut terveyden edistämisessä ja potilaiden ohjauksessa, hoitotyöntekijöiden ohjausosaaminen digitaalisissa ohjausympäristöissä, ohjauksen vaikuttavuus.

Yliopistonlehtori Pirjo Kaakinen, puh. 050 41 31 875. Asiakaslähtöinen ohjaus ja henkilökunnan ohjausosaaminen, digiohjauksen vaikutukset asiakkaissa, henkilöstössä ja omaisissa mm. hoitoon sitoutumisen, elintapojen ja elämälaadun sekä osaamisen ja kustannusten näkökulmasta.

Tasa-arvo tarkoittaa kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä. Tasa-arvo ei ole koskaan valmis, vaan sen edistäminen vaatii jatkuvia tekoja. Näiden tekojen tueksi tarvitaan tutkimusta tasa-arvosta ja yhteiskunnallisista valtarakenteista.

Anna Reetta Rönkä, tutkijatohtori, p. 050 472 1620

• yksinäisyys, tyttöjen ja poikien syrjäytyminen

Vesa Puuronen, sosiologian professori, p. 050 435 1053

• rasismi ja populismi

Seija Jalagin, yliopistonlehtori, p. 050 350 3299

• pakolaisuuden ja muuttoliikkeiden historia

Mervi Heikkinen, yliopistotutkija, p. 050 350 2537

• tieteen ja tutkimuksen sukupuolivastuullisuus, sukupuolten segregaatio, sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, organisaatiotutkimus ja tasa-arvosuunnitelmat, sukupuolistunut valta, väkivalta ja väkivallattomuus

Outi Ylitapio-Mäntylä, yliopistonlehtori, p. 050 3586826

• tasa-arvo ja yhdenvertaisuus varhaiskasvatuksessa, kasvatuksen sukupuolistavat käytännöt, valta kasvatusyhteisöissä

Tuija Huuki, yliopistotutkija, p. 050 350 2958

• lasten ja nuorten valtasuhteet, väkivalta, kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä

Helena Louhela, tutkijatohtori, p. 0294 484685

• sukupuolistunut väkivalta, seksuaalinen väkivalta, lapsiin ja nuoriin kohdistuva seksuaalinen väkivalta, tyttötutkimus

Veli-Pekka Lehtola, saamelaisen kulttuurin professori (emer.), p. 040 578 0492

Terveydenhuollon digitalisaatio ja Sote

Jarmo Reponen, terveydenhuollon tietojärjestelmätutkimus, työelämäprofessori, p. 040 541 2718

• terveydenhuollon tietojärjestelmät, eHealth, DigitalHealth
• tietojärjestelmien käytettävyys ja arviointi
• Suomen terveydenhuollon tietojärjestelmien kehitys ja vertailu kansainvälisesti
• tekoälyn hyödyntäminen lääketieteellisessä kuvantamisessa
• digitalisaation koulutus lääkäreille ja hammaslääkäreille

Erkki Harjula, digitaalisen terveydenhuollon langattomien järjestelmäarkkitehtuurien apulaisprofessori

Terveydenhuollon kommunikaatio- ja laskenta-arkkitehtuurit; reunalaskenta; reuna- ja pilvilaskennan jatkumo; hajautettu laskenta; tekoäly; reunaäly; hajautetut tekoälyalgoritmit; hajautetut tietoturva-, yksityisyys-, ja luottamusjärjestelmät; terveydenhuollon tekniikan regulaatio; lääketieteen kuvantamismenetelmät.

Mielenterveys

Jouko Miettunen, kliinisen epidemiologian professori, p. 040 716 7261

• psykoosit suomalaisessa väestössä; psykoosien riskitekijät ja ennuste

Markku Timonen, yleislääketieteen professori, p. 040 832 4883

• suomalaisten työikäisten mielenterveysongelmat: masennus, ahdistus, stressi
• mielenterveysongelmien yleisyys, diagnosointi ja hoito
  

Elinikäinen terveys ja kansansairaudet

Juhani Junttila, kardiologian professori, p. 050 544 4367

• sydänperäiset äkkikuolemat: syyt, genetiikka ja sydänfilmin riskitekijät

Jaro Karppinen, fysiatrian professori, p. 041 446 2859

• tuki- ja liikuntaelinsairaudet: alaselkäkivun syntymekanismit, ehkäisy ja hoito, tuki- ja liikuntaelinsairauksien väestötutkimukset

Vuokko Anttonen, hammaslääketieteen professori, p. 040 713 7079

• suomalaisten suun terveys, yleisimmät suunsairaudet, ehkäisy ja hoito
• karieksen diagnostiikka ja ehkäisy
• lasten ja nuorten yleisimmät suun sairaudet ja niiden ehkäisy ja hoito, nuorten terveyskäyttäytyminen

Juha Auvinen, yleislääketieteen professori, p. 040 673 6344

• elinikäinen terveys ja terveyshaasteet
• kansansairaudet, väestötutkimukset

Raija Korpelainen, terveysliikunnan professori, p. 050 312 5746

• liikkumiseen ja liikkumattomuuteen vaikuttavat tekijät eri ikävaiheissa; liikunnallisen ja liikkumattoman elämäntavan vaikutukset terveyteen, toimintakykyyn, hyvinvointiin
• liikunnan ja liikkumattomuuden taloudellinen merkitys
• rakennetun ja luonnollisen ympäristön merkitys ihmisen liikkumiselle, terveydelle, toimintakyvylle ja hyvinvoinnille
  

Ympäristömuutokset ja terveys

Tiina Ikäheimo, yliopistotutkija, p. 040 542 2968

• kylmän ja kuuman ympäristön vaikutukset toimintakykyyn (fyysinen ja älyllinen suorituskyky) ja terveyteen (sairastavuus, kuolleisuus) ja näiden hallinta terveillä sekä herkillä väestöryhmillä

Jouni Jaakkola, kansanterveystieteen professori, p. 040 672 0927

• ilmansaasteet, ilmastonmuutos, kuolleisuus

Arja Rautio, arktisen tutkimuksen professori, p. 040 585 5776

• ilmastonmuutoksen, ikiroudan sulamisen ja ympäristömyrkkyjen vaikutukset terveyteen, elinympäristöön ja elämänlaatuun arktisilla alueilla
• alkuperäisväestön, ympäristön ja eläinten vuorovaikutus ja yhteinen terveys