Naali eli napakettu (Alopex lagopus) on pohjoisten alueiden, nykyisin lähinnä tundran laji.
Aikaisemmin se oli aika yleinen myös havumetsävyöhykkeen pohjoisosissa, mutta nykyisin se
on Lapissakin - mm. aikaisemman kovan metsästyksen vuoksi - erittäin uhanalainen laji.
Naaleja on maailmassa n. 100000 – 300000, Suomessa lienee vain 5-20 eläintä.
Naali on meillä rauhoitettu (vuodesta 1940 lähtien), mutta silti yhä harvinaisempi

Naalin olemassaolo riippuu paljon sen ravinnon saatavuudesta - vaikka naali onkin kaikkiruokainen!
Mutta erityisen tärkeitä ravintokohteita ovat tunturialueen myyrät, sopuli mukaanlukien. Myös poronraadot
ovat mieluisia varsinkin talvella, jolloin muuta syötävää on vähän. Kun susien ja ahmojen määrä nykyisin on vähäinen,
ei naalille riitä näiden petojen jättämiä ruuan rippeitä syötäväksi.

Kettu (Vulpes vulpes) on nykyisin vallannut jopa tunturipaljakoita, ja siten voimakkaampana syrjäyttänyt naalin.
Tämä suuntaus saattaa jatkua, varsinkin jos ilmasto jatkaa lämpenemistään.

- Huom. Tämä naali on juuri vaihtamassa talviturkkinsa kesäturkkiin.
Kuvassa näkyvää poronsarvea ovat todennäköisimmin jyrsineet pikkujyrsijät saadakseen mineraaleja. Lisää: naali!