Päävalikko:

Olet nyt osiossa 'Eläimiä Oulun yliopiston eläinmuseossa/teeri'.
Napsauta pientä kuvaa - saat ison kuvan!
Tässä lintuja:

Teeri (Tetrao tetrix) on meillä aika yleinen koko maassa Lapin tunturikoivuvyöhykettä lukuunottamatta.
Se on myös ehkä tunnetuin metsäkanalintumme. Kannanvaihtelut ovat aika suuria, kuten muillakin metsäkanalinnuillamme.

Keväisin kuulee usein teerikoiraiden soidinpulputusta. Koirasteeren tunnistaa mustasta, sinihohtoisesta puvustaan.
Siivissä on hiukan vaaleita juovia ja alaperä on valkea. Pyrstö on tunnettu lyyrapyrstö. Lisäksi koirasta koristaa
kirkkaanpunaiset 'heltat' silmien yläpuolella. Kuten kuvasta näkyy, on naaras paljon vaatimattomamman värinen,
mutta hyvin maastoon kätkeytyvä. - Keväiset (huhti-toukokuun) kiihkeät soidinturnaukset käydään aamuvarhain
avoimilla soilla, järvien jäällä, viljelysaukeilla yms. paikoilla. Alueen keskellä tepastelevat vanhimmat teeret. Teerikanat siirtyvät vähitellen teerilauman keskelle etsimään sopivaa puolisoa. Teerillä on tapana pitää soidinmenoja myös syksyisin.

Vain vahvimmat (yleensä vanhimmat) teerikukot saavat
puolison. Teerinaaras pariutuu joka kevät yhden tai muutaman vahvimman teerikukon kanssa.

On ihmetelty, miten teeren käy, jos kasvihuoneilmiö etenee edelleen. Metsäkanalintujen vuotuinen kannanvaihtelu on aika suurta (lisää: teeri!). On esitetty, että kun aikainen huhti-toukokuun tienoo on lämmennyt kasvihuoneilmilmiön seurauksena, saattaa alkukesän poikasvaiheessa tulla lian kylmiä jaksoja pienille poikasille: ne eivät läydä riittävästi ravintoa tai kuolevat kylmyyteen.

Talvella teeri syö pääasiassa koivun urpuja, joten koivikoita se kaipaa - tai sitten keinoruokintapaikkoja kauranjyvineen!
Kesäisin teeri syö mm. mustikanvarpuja ja pieniä eläimiäkin, syksyisin mm. metsämarjoja.

Jollet halua lintukuvia, valitse muu aihe Päävalikosta!