Seminaarissa puhujina olivat kansanedustaja ja vuosien 2025-2027 kulttuuri- ja tiedeministeri Mari-Leena Talvitie, Oulun yliopiston professori ja Materiaali- ja konetekniikan yksikön johtaja Jukka Kömi, tutkimusprofessori ja DIMECC Oy:n toimitusjohtaja Harri Kulmala sekä lisäävän valmistuksen päällikkö Santeri Varis ANDRITZ Savonlinna Works Oy:stä. Paneelissa keskustelivat Kulmalan ja Variksen lisäksi Tulevaisuuden tuotantoteknologioiden (FMT) tutkimusryhmän tutkimusjohtaja Antti Järvenpää Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista, toimitusjohtaja Kari Vimpari Miilumachine Oy:stä sekä johtaja ja rehtori Jaana Ritola Koulutuskeskus Brahesta. Seminaarin tallenne on katsottavissa Oulun yliopiston YouTubessa.
Kasvun johtamisen, uudistuvan liiketoiminnan ja digitalisaation professori, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin johtaja Matti Muhos avasi seminaarin, jonka aiheena oli Metalli- ja konepajateollisuuden uudistuminen. Hän näki tämänkertaisen aiheen Kerttu Saalastin nimeä kantavalle seminaarille erittäin ajankohtaisena. Opetusministerinä toimiessaan Kerttu Saalasti teki poikkeuksellisen merkittävää työtä Suomen alueellisen uudistumisen ja kestävän kasvun edistämiseksi. Yhtenä sen työn merkittävimmistä seurauksista perustettiin Oulun yliopisto.
Kerttu Saalasti korosti aikanaan toimeliaisuuden ja yrittäjän asenteen merkitystä. Muhos kertoi, että uudistumisen edellytyksenä myös Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti sai alkunsa tarvelähtöistä ideasta ja unelmasta, mutta sitä rakennetaan yrittäjämäisesti ja määrätietoisesti työskennellen. Instituutti on yli kahdenkymmenen toimintavuotensa aikana kasvanut valtakunnalliseksi ja kansainväliseksi uuden tutkimustiedon tuottajaksi sekä osaamisen edistäjäksi. Kerttu Saalasti Instituutti koordinoi ja on osatoteuttajana vuosittain noin kolmessakymmenessä tutkimushankkeessa, ja näitä ovat rahoittaneet ja rahoittavat muun muassa EU:n puiteohjelmat, Horizon Europe, Business Finland, Suomen Akatemia, alueelliset ja rajat ylittävät rakennerahastot sekä eri ministeriöt, yritykset, kunnat ja seudulliset toimijat.
Oululainen kolmannen kauden kansanedustaja, Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja ja vuosien 2025-2027 Orpon hallituksen tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitielle metalli- ja konepajat ovat jo lapsuudesta tuttuja, sillä hänen isällään oli paja kodin tiiliseinän toisella puolella. Talvitien molemmat vanhemmat ovat yrittäjiä.
Talvitien mukaan Perämeren kaari ja koko Suomen pohjoinen rannikkoalue on merkittävä Suomen viennin kannalta, sillä sieltä tulee noin neljäsosa Suomen viennistä. Pohjois-Suomi on noussut myös geopoliittisesti keskeiseksi alueeksi pohjoisen ja Euroopan turvallisuuspoliittisissa ja mm. huoltovarmuuteen liittyvissä asetelmissa. Alue on vakaa investointiympäristö, jossa hyödynnetään luonnonvaroja kestävästi. Korkea osaaminen ja pohjoisten ihmisten asenne ovat merkille pantavia asioita.
Talvitie oli keväällä 2023 yksi hallituksen pääneuvottelijoista puhtaan energian osalta. Tavoitteeksi linjattiin, että Suomesta tehdään puhtaan energian suurvalta kaksinkertaistamalla sähkön tuotanto ja varmistamalla 10 % EU:n puhtaan vedyn tuotannosta. Nämä mahdollistavat energiaintensiivisen teollisuuden toiminnan Suomessa. Puhtaan energian suurvalta -tavoitteeseen pääseminen tarkoittaa Suomelle merkittäviä teollisia investointeja ja niiden myötä työpaikkoja ja hyvinvointia.
Tavoitteeseen pääseminen edellyttää Talvitien mukaan parannuksia mm. yritysten toimintaedellytyksiin ja luvituksen sujuvuuteen. Valtio tulee laittamaan 260 miljoonaa lisää rahoitusta TKI:lle joka vuosi tämän vuosikymmenen loppuun asti. Peruskoulutuksesta, sisäisestä turvallisuudesta ei säästetä.
Päästötön sähköntuotanto mahdollistaa monien perinteisten teollisuudenalojen uudistumisen maapallon kantokyvyn rajoihin sopiviksi. Jo tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaalla tuotetaan yli 40% koko maan tuulivoimasähköstä ja pelkästään Pohjois-Pohjanmaalle on suunnitteilla noin miljardin investointeja tuulivoimaan.
Talvitien mukaan ydinvoiman osalta hallitus on ohjelmassaan sitoutunut hyväksymään kaikki kriteerit täyttävät periaatelupahakemukset, joissa hakijoiden taustat ovat kansallisen turvallisuuden kannalta hyväksyttävät. Myös kauan odotettu ydinenergialaki uudistetaan. Tavoitteena on, että vuoteen 2026 mennessä myös Suomeen olisi mahdollisuus rakentaa modulaarisia pieniä reaktoreita. Talvitie arvioi, että Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimala-alueelle on mahdollista etsiä lähivuosina myös vaihtoehtoista toimittajaa. Suurin osa tästä maa-alueesta on suomalaisomistuksessa, mutta rakennuksia on myös venäläisten omistuksessa.
Vesivoiman ja aurinkovoiman osalta etsitään lisää kapasiteettia ja sopivia alueita sekä sujuvoitetaan luvitusta. Talvitie sanoo, että myös vetytalous tulee olemaan keskeinen väline teollisuuden energian murroksessa ja vihreän siirtymän mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Olennaista on, että vetyä myös jalostetaan Suomessa. Sähkön tuotanto koskettaa tavallista kuluttajaa, jolloin investoinnit ovat tärkeitä.
Hallituksen teollisuuspoliittisessa strategiassa tullaan linjaamaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tukevia toimenpiteitä. Strategia sisältää vientiteollisuudelle olennaiset politiikkakokonaisuudet, kuten toimivan logistiikan, osaavan työvoiman ja yleiseen investointiympäristöön vaikuttavat asiat. Se linkittyy myös puhtaan siirtymän tavoitteen toteutumiseen. Kasvuhakuisia, työllistäviä ja vientiin tähtääviä yrityksiä pyritään lisäämään. Myös investointiluokituksen sujuvuudesta ja ennakoitavuudesta tehdään Suomen keskeinen kilpailuetu.
Talvitie piti tärkeänä Pohjoisen ohjelman läpiviemistä. Onkin nähtävissä, että pohjoisesta on kovaa vauhtia tulemassa uusi etelä. Talvitie haluaa rikkoa luulon, että etelä elättäisi pohjoista. Hänen mukaansa asia on päinvastoin. Pohjoisen mahdollisuudet elinkeinoelämän, huoltovarmuuden ja omavaraisuuden osalta tulevat koko Suomen ja myös Euroopan hyväksi.
Oulun yliopiston tervehdyksen Kerttu Saalasti -seminaariin toi professori ja Materiaali- ja konetekniikan yksikön johtaja ja terästutkimuskeskuksen johtaja Jukka Kömi. Hänen mukaansa Suomi on koko maailmassa etulinjassa teräs- ja metallituotteiden näkökulmasta. Taustalla on Kiinan 2000-luvun puolivälissä aloittama voimakas teräksen valmistus, joka vaikutti myös muuhun maailmaan. Koska kiinalainen teräs oli liian halpaa, Euroopassa alettiin erikoistua erilaisiin teräksiin, ja nyt esimerkiksi Suomi ja Ruotsi ovat olleet jo pitkään markkinajohtaja ruostumattoman teräksen tuotannossa.
Kömin mukaan myös vaatimus vihreästä siirtymästä tulee loppupeleissä markkinoilta. Suomessa SSAB aloittikin kehittämään nollapäästöistä terästehdasta ensimmäisenä maailmassa, ja tässä kehityksessä Suomi on kymmeniä vuosia muita maita edellä. Terästeollisuus vaatii kuitenkin mittavia määriä energiaa, ja tässä katseet kääntyvät vedyn suuntaan. Monia teknisiä haasteita on kuitenkin voitettavana ennen kuin sitä voidaan täysipainoisesti hyödyntää.
Tuotantotalouden dosentti ja DIMECC Oy:n toimitusjohtaja Harri Kulmala puhui seminaarissa yhteiskehittämisen hyödyistä monien organisaatioiden yhteistyössä. Yritysten ja yliopistojen yhteistyö sujuu erilaisissa konsortioissa ja ekosysteemeissä uutta luovalla ja menestyksekkäällä tavalla, kun kiinnitetään huomiota yhteiskehittämiseen.
Kulmala siteerasi Michael Porteria, joka kehotti uuden kehittäjää etsiytymään kilpailuun ja yhteistyöhön kovimpien ja vaativimpien asiakkaiden kanssa. Yhteiskehittäminen yli organisaatioiden rajojen myös nopeuttaa oppimista. Esimerkiksi 3D-tulostuksen kehitysmahdollisuuksia edistävällä FAME (Finnish Additive Manufacturing Ecosystem) -ekosysteemissä on mukana toimijoita pienistä yrityksistä valtaviin kansainvälisiin organisaatioihin sekä yliopistoihin, ja sen piirissä onkin kehitetty merkittävällä tavalla 3D-tulostusta.
Kulmala muistutti, että suurin osa innovaatioista tapahtuu organisaatioiden ulkopuolella. Tuotekehitys asiakkaan tarpeen mukaan saa aikaan myyntiä – ja myynti on parasta tuotekehitystä. Yrityksen kannattaakin fasilitoida ja yhteiskehittää ratkaisuja asiakkaan kanssa.
Saadakseen aikaan hyvää yhteiskehittämistä, kannattaa olla mukana ekosysteemeissä, joista löytyy erilaisia alaan liittyviä osaajia. Yksin verkostossa toimiminen ei tuota juurikaan tulosta. Kulmala kertoi, että esimerkiksi tutkimuksia siteerataan akateemisessa maailmassa sitä enemmän, mitä useampia ja eri yliopistoista tulevia kirjoittajia tutkimuksessa on.
Lisäävän valmistuksen päällikkö Santeri Varis ANDRITZ Savonlinna Works Oy:stä on ollut kehittämässä Suomen suurinta metallista 3D-tulostetta, paineastiaa. 300 kg painava astia on todennäköisesti myös Euroopan suurin 3D-tulostettu paineastia. Tulostuksessa on käytetty hitsausrobotteja hyödyntävää WAAM-teknologiaa. Paineastia toteutettiin FAME ekosysteemin puitteissa, ja samalla päästiin tekemään ja hyödyntämään mm. Oulun yliopistossa tehtävää 3D-tulostuksen tutkimusta.
ANDRITZin päätuote on pienen talon kokoinen sellupesuri, joka painaa noin parhaimmillaan noin neljäsataatuhatta kiloa. Terästä tarvitaan suuri määrä, ja tässä 3D-tulostus edistää tuotantoa merkittävästi.
Variksen mukaan 3D-tulostuksen avulla tuotettavia kappaleita ei tarvitse tehdä kokonaan uusilla laitteilla. Konepajateollisuuden uudistumisessa toimivat vanhat ja uudet teknologiat rinnakkain. Ohjelmapuolen päivityksillä tai muilla pienillä muutoksilla vanhaa laitteistoa voi käyttää uuteen tarkoitukseen. Näin saadaan tuottavuutta ja kustannustehokkuutta parannettua huomattavasti. 3D-tulostus onkin hyvin taipuisa ja monimuotoinen valmistusmenetelmä. Kustannustehokkuus ja tuottavuus paranee mm. nopeuden takia.
Suunnittelussa käytetään myös tekoälyä. Käytännössä ohjelmistolle kerrotaan, millaisia ominaisuuksia kappaleilla pitäisi olla ja tekoäly tekee sen perusteella mallin. Ilahduttava tulos on ollut, että kappaleista on tullut myös entistä lujempia.
Tulevaisuuden tuotantoteknologioiden (FMT) -tutkimusryhmän tutkimusjohtaja, TkT Antti Järvenpää Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista pohjusti Kerttu Saalasti -seminaarin paneelikeskustelun otsikolla ”Digitalisaatio ja lisäävä valmistus teollisuuden uudistajana”.
3D-tulostus digitaalisena valmistusmenetelmänä on Järvenpäänkin mukaan tärkeä osa konepajateollisuuden uudistumista jatkumona numeeristen työstökoneiden ja robotisaation kehityspolulle. Järvenpää kertoi, että Suomessa on vuosikymmenten huippuosaaminen hitsauksessa sekä vapaita robottihitsaussoluja, mutta vain muutama yritys on rohjennut hyödyntää lähtökohtia suurten kappaleiden 3D-tulostukseen tuotantokustannusten ja ympäristöjäljen pienentämiseksi. Tässä olisi siis Järvenpään mukaan uuden satsauksen paikka. Tarvitaan kehitystyötä, osaamista, liiketoimintaideoita ja tutkimusverkostoa.
Miilumachine Oy:n toimitusjohtaja Kari Vimpari kantaa huolta työntekijöiden osaamisen kehittämisestä yrityksen sisällä, jotta ala uudistuisi. Hänen mukaansa robotiikan ja automaation hallitseminen metallialan perusosaamisen ohella on enenemässä määrin metallialan ammattilaisen ydinosaamista. Varsinkin vanhemman henkilöstön kanssa pitää järjestää koulutusta näihin tarpeisiin liittyen. Nuorempi sukupolvi on jo kasvanut siihen kiinni ja heille se on jo jokapäiväistä rutiinia.
Koulutuskeskus Brahen kuntayhtymän johtaja, rehtori Jaana Ritola pitikin tärkeänä koulutusorganisaatioiden yhteistyötä alueen yritysten kanssa aina koulutusten suunnittelusta niiden käytännön toteutukseen ja siihen vaiheeseen, kun siirrytään työelämään. Pohjois-Pohjanmaan alueella on huomattava määrä mm. vienti- ja teollisuusyrityksiä ja alueelle kohdentuu useita valtakunnallisesti tärkeitä tulevaisuuden investointeja, joten on tärkeä varmistaa yhteistyössä tulevaisuuden osaajat ja kehittäjät sekä toiselta asteelta että korkea-asteelta. Yhteiskehittäminen on yksi hyvä malli yritysyhteistyössä.
Harri Kulmala liputti paneelissa yhdessä tekemisen merkitystä mm. ekosysteemeissä, jolloin on mahdollista oppia parhailta. Osaamisen kasvattaminen on yhä nopeampaa ja siinä vauhdissa on pysyttävä mukana. Kulmalan mukaan tekoäly antaa tähän uusia mahdollisuuksia. Omaan suorituskykyyn pitäisi myös kiinnittää huomiota, sillä emme tällä hetkellä läheskään kaikkea kapasiteettiamme.
Tekoälyyn liittyy Kulmalan mukaan tällä hetkellä paljon pelkoja, ajatellaan, että työpaikat menevät tai tekoäly tekee jotain väärin. Kulmala viittasi amerikkalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan työpaikat eivät suinkaan vähene, päinvastoin. Tekoälyn suomilla mahdollisuuksilla työvoimapula vähenee. Työntekjöillä vapautuu myös resurssia kehittämistyöhön, kun tekoäly hoitaa automaatioon sopivat työt.
Santeri Varis oli tästä samaa mieltä. Automatisaation myötä voidaan tehdä samalla työvoimalla paljon uutta. Digitalisaatio auttaa esimerkiksi datan käsittelyssä merkittävällä tavalla ja voisi auttaa tulevaisuudessa vielä enemmän. Nykyisellään digitalisaation kehittäminen on vielä pioneerityötä, mutta tulevaisuudessa sen pitäisi olla normaalia arjen liiketoimintaa.
Kari Vimpari harmitteli myös sitä, että alalla on pula osaavista työntekijöistä. Automatisaation ja digitalisaation nostolla pystyttäisiin vastaamaan entistä vaativampien asiakkaiden tarpeisiin, mutta tähän tarvitaan ammattitaitoista työvoimaa. Vimparin mukaan esimerkiksi yhteistyöllä oppilaitosten kanssa voidaan hälventää työntekijöiden pelkoja, joita automaation kehittämisen vaatimukset voivat synnyttää. Harri Kulmala peräänkuuluttikin uutta osaamista varsinkin mm. luonnontieteissä ja teknologian alalla, jolloin oppilaitoksiin tarvittaisiin lisää aloituspaikkoja näille aloille.
Jaana Ritola nosti esiin oppilaitosten laitteiston ja kaluston yhteensopivuuden yritysten kanssa. Esimerkiksi digitaalisia kaksosia voisi hyödyntää kouluissa, jolloin oppiminen aitoon tarpeeseen tapahtuisi mahdollisimman nopeasti ja laadukkaasti. Esimerkiksi 3D-mallinnuksia käytetään jo Koulutuskeskus Brahessa.
Kari Vimpari toivoi, että oppilaitoksissa olisi opetuspajoja, joissa voitaisiin tehdä testausta ja kokeiluja. Tuotantolaitteet kun tavallisesti tarvitaan perustoiminnan pyörittämiseen eikä niitä välttämättä riitä testauskäyttöön. Santeri Varis sanoi, että jo ihan muutamalla halvallakin 3D-laitteella päästään hyvin alkuun.
Työssäoppiminen ja yhteistyö on Ritolan mukaan parhaimmillaan osa oppilaitoksen normaalia toimintaa eikä sitä tarvitse tehdä erikseen erillisinä projekteina. Koulutusten suunnittelussa on tärkeä tehdä yritysyhteistyötä ja myös paikalliset tutkinnon osat voivat olla yksi mahdollisuus osaajatarpeisiin.
Antti Järvenpää kertoi, että Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin Tulevaisuuden tuotantoteknologiat (FMT) -ryhmässä tehdään paljon tutkimus- ja kehittämistyötä yritysten kanssa niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tutkimuksen avulla syntyy paljon uutta tietoa ja teknologiaa, ja siitä voidaan myös yhdessä oppia. Tutkimustyössä syntyy uusia asiantuntijoita ja tutkimusryhmää yhteistyöverkostoihin.
FMT-ryhmässä on lisäksi pidetty perinteenä, että yrityksistä kutsutaan väkeä tekemään koeponnistuksia uusilla laitteilla ja ohjelmistoilla ja oppimaan niiden käyttöä ennen kuin niitä hankitaan yrityksiin. Järvenpään mukaan Nivalan Teollisuuskylässä sijaitsevalle ELME Studiolle voidaan ottaa myös opiskelijoita opettelemaan laitteiden käyttöä. Tilat soveltuvat hyvin opetuskäyttöön.
Vimpari nosti esille vanhemmat työntekijät, jotka kaipaavat hyvin konkreettista ja heidän tarpeisiinsa sopivaa koulutusta. Opetussuunnitelma pitäisikin tehdä kiinteässä yhteistyössä yrityksen kanssa, ja toisaalta uskaltaa myös heittää vanhoja ajatuksia romukoppaan. Koulutuksessa on otettava huomioon myös yrityksen kansainvälisyys ja useasta eri kansallisuudesta tulevat työntekijät. Kulmala piti kuitenkin tärkeänä myös sitä, että yliopistot haastavat yritysmaailmaa, jotta ala kehittyisi.
Harri Kulmala ja Santeri Varis kertoivat, että yritykset voivat haluta vetäytyä kehittämistyöstä vedoten siihen, että perustoiminta on varmistettava rahan saamiseksi. Kehittämistoiminta ei välttämättä heti konkretisoidu tulona, ja siihen liittyy myös epävarmuustekijöitä. Varis kertoi, että kehittämistyöstä pitää tehdä strateginen päätös, ja varmistaa siihen myös rahoitus. Myös Antti Järvenpää korosti, että vaikka tutkimuslaitoksen kanssa tehtävä kehitystyö ei heti toisi rahaa, se voi käynnistää isomman hankkeen, jolla on ulkopuolista rahoitusta. Yritys voi sitten tulla mukaan tähän kokonaisuuteen omalla panoksellaan.
Kulmala piti tärkeänä, että organisaation ylin johto on kehittämistyön takana, sitoutuu siihen strategisesti ja varaa siihen myös aikaa. Kulmala muistutti kuitenkin, että historia on myös täynnä esimerkkejä, joissa lattiatason työntekijät ovat tehneet kehitystyötä ja innovaatioita ja keksintöjä on syntynyt jopa suoranaisista kielloista huolimatta.
Harri Kulmalan mukaan yli organisaatiorajojen tehtävällä yhteistyöllä voidaan saada aikaan myös hienoja menestystarinoita. Alkuun päästään hyvin pienillä kokeiluilla. Kokeiluista saatujen oppien pohjalta tehdään sitten tarvittavia muutoksia projektien toteuttamiseen. Kulmala kertoi esimerkkejä, joissa skaalautumisen ja yrityskauppojen myötä hyvin pienestä yrityksestä kasvoi kymmenien miljoonien liikevaihtoa tekevä yritys. Tällaisissa muutoksissa kasvun hallinnan ymmärrys on tarpeen.
Harri Kulmala nosti työvoimapulaan liittyen esiin myös alueiden vetovoiman. Tässä digitaalinen saavutettavuus on yksi merkittävä tekijä. Santeri Variksen mukaan alueita hyödyttää osallistuminen laajempiinkin ekosysteemeihin, jolloin oppia kertyy myös alueille. Variksen mukaan yhteistyö on erittäin tärkeää alueen toimijoiden kesken, jotta alue voi kehittyä.
Tapahtumassa jaettiin myös Kerttu Saalasti -palkinto merkittävästä mikroyrittäjyyttä tai yrittävää kulttuuria edistävästä tutkimuksen, koulutuksen tai yhteiskunnallisen vaikuttamisen saavutuksista niiden taustalla oleville henkilöille. Palkinto jaettiin Kalervo Kallion Marjanpoimija-reliefi ja 5000 euron rahapalkinto, ja palkinnon myönsivät Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti ja Kerttu Saalasti säätiö. Vuosittain jaettavan palkinnon saajaa saa ehdottaa yksityinen henkilö tai organisaatio.
Palkinnon sai tänä vuonna Omistajanvaihdosfoorumin perustaja Mika Haavisto Suomen Yrittäjistä. Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin johtaja ja Kerttu Saalasti säätiön asiamies Matti Muhos kertoi, että palkinnon saajan valinnassa otettiin huomioon teon valtakunnallinen merkittävyys ja uutuusarvo.
Muhoksen mukaan Suomessa perustetaan muihin Pohjoismaihin ja Viroon nähden huomattavasti vähemmän uusia yrityksiä, ja samaan aikaan suuri joukko kannattavia yrityksiä ei löydä jatkajaa. Omistajanvaihdosfoorumi on vastannut juuri tähän tarpeeseen. Haaviston nähtiin toiminnallaan edesauttaneen tuhansien yrittäjien ja erityisesti mikroyrittäjien yrityskauppoja kehittämällä markkinoita, edistämällä välittäjien osaamista, edistämällä uusien tuotteiden ja palveluiden saatavuutta ja tutkimalla ekosysteemiä. Haaviston siirryttyä vuoden 2023 aikana eläkkeelle Omistajanvaihdosfoorumin toiminta jatkuu vahvana ja on erinomainen esimerkki kestävästä mikroyrittäjyyttä ja yrittävää kulttuuria edistävästä teosta yhteiskunnallisen vaikuttamisen saralla.
Mika Haavisto nosti kiitospuheessaan esille 2017 perustetun Omistajanvaihdosfoorumin huomattavan laajan osallistujajoukon Työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa olevista Finnverasta ja Business Finlandista pankkeihin ja vakuutusorganisaatioihin ja kolmannen sektorin toimijoihin. Mukana ovat mm. Nordea, Danske Bank ja Fennia, EK, Perheyritysten liitto ja MTK, Suomen Yrittäjät ja Suomen Yrityskaupat Oy sekä Oulun yliopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu.
Haaviston mielestä omistajanvaihdosta terminä voisi uudistaa siten, että puhuttaisiinkin re-startupeista ja uudelleen käynnistämisestä. Joskus yrityksen toiminnan uudistaminen vaatii sen, että yritykseen tulee uusi omistaja antamaan vauhtia. Se vaatii myös innokkaita ihmisiä, jotka kehittävät toimintaa pioneerihengessä.
Haavisto kertoi, että Omistajanvaihdosfoorumissa tehdään työtä nimenomaan mikroyritysten omistajanvaihdosten ja kasvun vauhdittamiseksi, koska niitä on Suomessa 93 prosenttia kaikista yrityksistä. Samalla halutaan kasvattaa työnantajayritysten määrää. Työnantajayrityksiä on tällä hetkellä 80 000, ja niistä 13500 on nyt omistajanvaihdoksen kynnyksellä. Mahdollinen omistajanvaihdos työnantajayrityksissä koskettaa 90 000 työntekijää. Yksinyrittäjiä Suomessa on 200 000, ja tutkimuksen mukaan suurin osa 55-vuotiaista yksinyrittäjistä on aikeissa jättää yritystoiminnan seuraavan 10 vuoden aikana. Kyse on siis isosta ilmiöstä.
Haaviston mukaan Omistajanvaihdosfoorumin tehtävänä on viestiä yrityksille tarpeellisesta tiedosta tutkimukseen perustuen. Haavisto nosti esimerkiksi Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toteuttaman VALO-hankkeen. OV-foorumissa tehdään työtä sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Haavisto sanoi, että omistajanvaihdosta tukemalla estetään osaamisen ja omaisuuden haaskaaminen. Asiakkaiden tarpeet kun eivät häviä mihinkään. Samalla tuetaan yritysten kasvua. Haaviston mukaan noin 40 prosenttia Finnveran tukemista yrityksistä on kasvuyrityksiä. Haavisto näki, että digitaisoituminen ja kansainvälistyminen ovat tässä kasvuun vaikuttavia tekijöitä.
Päätössanoissaan Raahen kaupunginjohtaja Leena Mikkola-Riekkinen nosti esille Raahen alueella tehtävät merkittävät metallialan investoinnit vihreään siirtymään. SSAB:n fossiilivapaan terästehtaan rakentamislupapäätöstä odotellaan ja merituulivoimaloihin satsataan. Näissä seminaarin aiheet yhteistyö, digitalisaatio ja uudistuminen ovatkin elintärkeitä. Mikkola-Riekkinen oli ilahtunut esimerkiksi Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin kanssa tehtävästä laadukkaasta, kansainvälisestä yhteistyöstä.
Katso seminaarin tallenne
Teksti ja kuva: Minna Kilpeläinen
Tutkittua tietoa ja havaintoja yrittäjämäisellä sydämellä.
Kerttu Saalasti Instituutin blogissa kirjoitetaan instituutin tutkimusryhmien aiheista, yrittäjyyskoulutuksesta sekä instituutin yleisistä aiheista. Kirjoittajina alojen tutkijat, asiantuntijat ja verkostojen jäsenet.
Aiheitamme ovat: mikroyrittäjyys, tulevaisuuden tuotantoteknologiat, alueellinen erinomaisuus, mikroyrittäjyyskoulutus