Lemmenjoen kansallispuisto muodostaa Norjan puolella olevan Övre Anarjokka'n kansallispuiston kanssa Euroopan laajimman kansallispuistoalueen, jonka yhteinen pinta-ala on yli 4000 km². Lemmenjoen puisto sinänsä on Suomen laajin kansallispuisto (2855 km², Inarin ja Kittilän alueella, perustettu v. 1982).

Lemmenjoen puistoa leimaavat ennenkaikkea pohjoiset metsäerämaa-alueet. Puisto edustaa perinteistä saamelaiskulttuuria sekä Tunturilapin luontoa suurine jokineen, laajoine metsä-, suo- ja tunturialueineen. Puiston keskellä sijaitsee aito saamelaiskylä, Lisma.

Puisto ulottuu sekä kuusen että myös männyn metsänrajan yli. Lemmenjokilaakson rinteitä verhoavat ikivanhat mäntymetsät. Paadarskaidi on suuri mäntymetsäerämaa. Kuusen pohjoisraja kulkee puiston eteläosassa (joku kuusi näkyy jopa polulle Kultahamina-Kultala).

Puisto on vedenjakajalla, josta saavat alkunsa monet erämaajoet: Ivalojoki, Repojoki, Lemmenjoki, Vasko ja Inarijoki-Tenojoki. Lemmenjoki muodostaa laaksossaan useita kapeita järviä. Lemmenjoen laakso on todella mahtava; se erottaa toisistaan Viipus- ja Maarestunturit. Nämä molemmat tunturialueet kohoavat lähes 600 m mpy. Puiston luoteisosassa kohoaa jyrkkäpiirteinen ja kapea Kietsimätuntureiden (555 m mpy.) jono.

Keskelle puistoa jää laaja alanko, jossa vaihtelevat tunturikoivuja ja harvaa mäntymetsää kasvavat selänteet sekä pitkät aapasoiden leimaamat suojaksot. Soita on runsaasti varsinkin puiston eteläosassa. Suuoria soita ovat mm. Naskama-aapa ja Lemmenjänkä. Puiston pohjoisosissa on myös joitakin palsasoita.

Puiston länsi- ja pohjoisosat samoin kuin korkeampien vaarojen rinteet ovat miltei havumetsätöntä - pääasiassa matalaa tunturikoivikkoa kasvavaa. Ympäristöään vähän rehevämpää tunturialuetta on tavoitettavissa Kietsimätunturien alueella (Norjan rajalla).

Lemmenjoen puistossa on näihin päiviin saakka eläneet karhu, ahma, maakotka, saukko ja erittäin harvinainen naali. Suurilla aapasoilla pesii mm. hanhia, joutsenia ja lukuisa joukko muita vesilintuja ja kahlaajia.

Lemmenjoen alueella tapaa vanhoja peuranpyyntikuoppia muistona ajalta, jolloin villipeura oli Lapissa yleinen. Sen pyynti loppui 1800-luvulla. Lemmenjoen puiston alueella laiduntaa noin 9000 poroa, jotka kuuluvat Sallivaaran paliskunnalle.

Puiston erikoisuus on 1940-luvulla syntynyt Maarestunturien kullankaivuualue. Kultaa huuhdotaan yhä, osin koneellisestikin.