Tässa ohjelmassa on esitelty - esimerkin omaisesti - vain kolme puistoa.
Kaikki kansallis- ja luonnonpuistomme löydät Metsähallituksen sivuilta.
|
Urho Kekkosen kansallispuisto |
Urho Kekkosen kansallispuisto
UK-puisto (Koilliskaira) on nimetty presidentti Urho Kekkosen työn kunnioittamiseksi ja Lapin tunturi- ja metsäuonnon säilyttämiseksi. Puisto on perustettu v. 1983. Se on pinta-alaltaan maamme toiseksi suurin, 2550 km2. (Lemmenjoen puisto on suurin). UK-puisto olottuu Raututuntureiden - Saariselän alueelta Savukosken metsäalueille ja Nuorttijoelle. Puistossa ovat Metsälapin uljaimmat maisemat.
Puiston pohjoisosassa on karua tunturierämaata kuruineen ja rakkakivikkoineen. Kymmenien loivasti pyöristyneiden tuntureiden lakiosat ovat puutonta paljakkaa ja ylärinteet kuivia ja karuja tunturikoivikoita. Jokilaaksot ja kurut kasvavat harvaa männikköä.
Vasen kuva: Luirojärven ympäristössä vallitsevat karut mäntymetsät.
Oikea kuva: Havumetsien yläpuolella erottuu varsinkin ruska-aikana hyvin tunturikoivuvyöhyke,
jonka yläpoulella tunturin laella vallitsee tunturipaljakan kasvillisuus.
Tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat Luironjärvi, Sokosti, joka on alueen korkein tunturi (718 m mpy.), Lumikuru, Ukselmakuru, Paratiisikuru samoin kuin Suomu-, Lutto- ja Nuorttijokien laaksot. Hyvin helposti tavoitettavia kohteita ovat mm. Kiilopää ja Tankavaara. Kaunispää sijaitsee puiston rajan lähellä (autolla pääsee sen laelle).
Saariselän eteläpuoliset aluuet ovat pääasiassa metsäerämaata. Joet kiemurtelevat siellä pajuviitaisina matalien kuusikkovaarojen ja vetisten aapasoitten halki. Tämä alue on hyvin vaikeakulkuista, mutta paikoin yllättävän rehevää. Alueen länsiosan aapasoilla pesii runsas linnusto.
Puisto on vanhastaan kuulunut lapinkylien nautintaan. Jo 2000 vuotta sitten metsästelivät Sompion asukkaat täällä mm. peuroja. Villipeurat hävisivät, kun saamelaiset saapuivat suurine porokarjoineen Vuotson tienoille 1870-luvulla. Alueella on nykyisin yli 20 000 poroa. Retkeilijöiden on syytä välttää häiritsemästä varsinkin synnyttämään valmistautuvia poroja keväisin, huhti-toukokuussa.
Vas.; Ahma on nykyään harvinainen eläin Suomessa! Lisää: ahma! Oik.: Porokarjaa tunturin tuulipaljakalla ruokailemassa.
Puistossa elelee parisenkymmentä karhua ja muutamia ahmoja. Myös saukko ja maakotka ovat puiston asukkaita. Puiston joista on huuhdottu kultaa ja pyydetty helmisimpukoita (raakkuja). Raakku on nykyisin rauhoitettu.
Lapin tunturialueen lintumaailma on verraten monipuolinen, vaikka laululintuja onkin niukasti.
Sinirinta on kuitenkin hyvä laulaja - Pohjolan satakieli, eikä pulmunenkaan huono ole!
Suo- ja vesilintuja on Lapissa runsaasti - ravintoa riittää (mm. hyttyset, mäkärät yms. ja niiden toukat).
Lisää: tunturialueen lintuja!
Lapin alueella on runsaasti vertasyöviä hyttysiä, paarmoja, mäkäriä. polttiaisia
Tosin aivan kaikki paarmalajit eivät ime verta ja muistakin mainituista vain naaraat imevät tai purevat...
Kukkakärpäset eivät nauti verta, vaan kukkien mettä ja/tai siitepölyä. Lisää: räkkä yms.!