Kesäaika... (loppuosa)
Pohjoisessa on lukuisten kasvien varsinainen yhteytyskausi selvästi lyhempi kuin etelämpänä. Tämä käy ilmi myös allaolevasta kuvasta: hieskoivulla on Lapissa täysi lehti puissa noin 2 - 3 kuukautta, kun se eteläisimmässä Suomessa on noin 4 kuukautta. Ruskakausi on Lapissa parhaimmillan syyskuun puolivälin tienoilla, Etelä-Suomessa vasta syyskuun lopussa - lokakuun alussa. Koivun - samoinkuin muidenkin kasvien - on Lapissa ehdittävä varautua talveen ja tulevaan kasvukauteen selvästi lyhemmässä ajassa kuin etelämpänä. Tällä seikalla on ilmeisesti lukuisia vaikutuksia ao. kasvin levinneisyyskuvaan ja ekologiaan (vrt. esim. Lapin suuri koivutuho!). Myös kevätkesän hallat saattavat rajoittaa kasvien esiintymistä Lapissa.
Toisaalta on muistettava, että valoisat keskikesän yöt pohjoisessa sallivat pitkän työrupeaman - yhteytys jatkuu joillakin kasveilla keskikesällä läpi yön. Joillakin toisilla kasvilajeilla yhteyttäminen lähes pysähtyy keskikesän ajaksi (mm. jäkälät kuivuuden vuoksi).
Metsäntutkimuslaitos (METLA; Muhoksen tutkimusasema on aloittanut (1997) laajan fenologisen aineiston keruun eräistä metsäkasveista. Fenologisten havaintojen suorittamiseksi on perustettu noin 40 havaintopaikkaa käsittävä koko Suomen kattava havaintoverkosto. Seurannan tavoitteena on tuottaa fenologista tietoa hieskoivun ja rauduskoivun lehteentulon ja lehtien täydenkoon ajankohdista, männyn pituuskasvusta sekä pihlajan, tuomen, mustikan ja puolukan kukkimisen ja marjomisen ajankohdista. - Lisää: Metlan fenologinen seuranta!, Mustikan kukinta ja marjat!
Jo tähän mennessä kertyneessä aineistossa näkyy kauniisti eri lajien alueelliset ja eri vuosien väliset erot. Esim. hieskoivun lehteentulo (ns. hiirenkorva-vaihe) on Etelä-Lapissa toukokuun lopulla, mutta pohjoisimmassa Lapissa vasta kesäkuun alkupuoliskolla. Viime aikoina on Metlan havaintojen mukaan mm. koivun lehteentulo aikaistunut noin viikolla. Nämä saattavat olla esimerkkejä elävän luonnon reagoinnista ilmaston lämpenemiseen, kasvihuoneilmiöön.
- Lisää: Metlan fenologisia havaintoja mustikasta!
Kts. mös: Kubin, Eero & Eeva Kotilainen: Ilmastonmuutos näkyy jo metsäluonnossa. - Kaleva 1.2.07.
Ravinne- ja energiavarastojen keruu talvea ja ennenkaikkea tulevaa kevättä varten alkaa kesällä heti kun yhteyttäminen tuottaa "vapaita" resursseja (alkukesästä sitoo uusi kasvu ja kukinta paljon resursseja!). Ilmeisesti jo heinäkuun alkupuolella keräävät Lapin kasvit uusia varastoja versoihinsa sekä maan päällä että maassa... Samaan aikaan ne rakentavat kukka- ja kasvusilmujaan tulevaa kesää varten.
Monien suurten nisäkkäiden kesä alkaa oikeastaan uuden sukupolven syntyessä. Karhu on tosin synnyttänyt jo keskitalvella, ja ahmakin maalis-huhtikuussa. Mutta huhti-, touko- ja kesäkuu ovat vilkkainta syntymäaikaa. Vrt. eläinten kevät! Varhain keväällä syntyvät mm. hirven ja poron vasat, sekä suden, naalin, ketun. ilveksen, kärpän, näädän, saukon ja oravan poikaset. Jänikset, myyrät, sopulit ja hiiret sikiävät herkästi: poikasia syntyy useita kertoja kesässä.
Linnuista maakotka aloittaa munimisen huhti-toukokuussa. Samaan aikaan - myöhäistalvella - munivat myös monet pöllöt, kuukkeli ja korppi. Kun varsinkin yöt saattavat tähän aikaan vuodesta olla hyvin kylmiä, aloittaa emo haudonnan heti kun ensimmäiset munat on munittu. Pesässä saatta siis jossain vaiheessa olla yhtäaikaa poikasia ja munia.
Heinäkuun lopulla linnunlaulu hiljenee; silloin on vanhemmilla kova urakka ruokkia kasvavia poikasia. Vain uunilintu saattaa jatkaa mollisäveltään aina syksyyn saakka. Elokuu on poikasten lentoharjoittelun aikaa, - ja sitten alkaa muuttolintujen matka etelään. Jotkut lajit lähevät jo hyvin aikaisin: isokuovi aloittaa muuttonsa viimeistään jo heinäkuussa. Ensimmäiset etelään muuttajat ovat naaraita; koiraat ja nuoret yksilöt muuttavat pääosin vasta heinä-elokuussa. Kurjellakin on samantapaista varhaismuuttoa. Vrt. lintujen syysmuutto!