Tästä alkaa'talvipaketti'!

• Kevät koittaa - eräät linnut pesivät jo melkein talvella...

Päivän piteneminen käynnistää jo varhain kevättalvella eräiden lintujen reviirin puolustamispuuhat ja soidinmenot. Pöllöjen huhuilua (eli soidinhuutoa) voi kuulla jo tammi-helmikuulla, mutta yleisemmin vasta maaliskuussa. Myös teeren soidinpulputus on parhaimmillaan lopputalvesta. Teeren ruokintapaikkojen tuntumassa saattaa soidinääniä kuulla läpi talven.

Varsinainen lisääntymiskyky (sukusolujen tuotto) saavutetaan yleensä vasta sitten, kun ravintoa on enemmän saatavilla kuin keskitalvella. Pöllöjenkin pesintä riippuu paljon ravintotilanteesta: jollei myyriä ole, voi pöllö jättää koko pesinnän siltä vuodelta. Myös huuhkaja, korppi sekä maa- että merikotka aloittavat pesinnän varhain, maaliskuussa. Töyhötiainen aloittaa pesimisensä maalis-huhtikuussa.

Käpylinnut aloittavat pesintänsä keskellä talvea; poikaset ruokitaan havupuiden siemenillä ennen kuin ne varisevat keväällä. Maaliskuussa aloittavat pesinnän esim. pöllöt, korppi, kuukkeli ja pähkinähakki. Jo helmikuussa kuulee usein käpylintujen laulua, ja pesissä on munat viimeistään maaliskuussa. Myös kesykyyhky ja kaupunkien harakat ja varikset aloittavat pesinnän varhain kevättalvellakin.

Käpylinnun pesä, joka yleensä on kuusen (tai männyn) latvuksessa, on vuorattu lupolla ja sammalilla niin, että se pysyy lämpimänä. Lisäksi poikasten selkäpuolella on tuuhea untuvakerros. Silti emolintu ei voi munien haudonnan aikana poistua pesästä, vaan koiras ruokkii pesässä olevaa naarasta. Myös kanahaukka ja kotka rakentavat pesäänsä jo maaliskuussa; joskus ne ovat samoissa puuhissa syksylläkin.

Eräät pikkulinnut vuoraavat pesänsä materiaalilla, joka pitää pesän lämpimänä (höyhenet, sammalet jne.) ja/tai huomaamattomana (jäkälät, esim peipon pesässä). Nyt on havaittu, että pesän rakennusmateriaalilla saattaa olla merkittävä asema myös pesän hygienian ja tautien torjunnan kannalta katsoen. Monet tuoreet kasvinosat (esim. varvut ja jäkälät) erittävät yhdisteitä, jotka estävät tiettyjen bakteerien lisääntymistä tai jopa tappavat bakteereita (mm. eräät jäkälähapot). Myös sammalissa lienee antibioottisia aineita. Jotkut kasvit saattavat toimia linnunpesässä hyönteiskarkotteina. Tällöin Lapin räkän vaarallisuus linnunpoikasille pienenee.

Muuttolinnut tulevat maahamme tietyn aikataulun mukaan. Lisää: muuttolintujen tuloaikoja! Aikataulu on nykyisin kuitenkin aikaistunut ilmeisesti ilmaston lämpenemisestä johtuen. Jos keväällä on 'normaalia' lämpimämpiä sääjaksoksoja, saattavat jotkut linnut aloittaa pesintänsäkin vaarallisen aikaisin (takatalvi uhkaa!). Lisää: ilmaston lämpeneminen!

• Jotkut nisäkkäätkin lisääntyvät lähes keskellä talvea...

Useimmat nisäkkäät saavat jälkeläisensä vasta keväällä tai kesällä.Keväthankien aikaan - maaliskuussa - käynnistävät monet nisäkkäät kosiomenojaan: kettuparit kulkevat jo yhdessä, metsäjänikset kirmailevat keskenään...

Muutamat isot petonisäkkäät lisääntyvät aina talvella. Karhunpennut syntyvät emon talviunen aikana, tammi-helmikuussa. Ahma kaivaa pesänsä keskellä talvea lumeen tai kivilouhikkoon. Lisää: Karhun pennut ja ahman pesä!

Talvella syntyvät myös hylkeiden poikaset eli kuutit. Halli eli harmaahylje elää talvella kiintojään laitamilla. Se synnyttää maaliskuussa poikasensa suoraan jäälle, railon tuntumaan. Norppa elää talvella yleensä kiinteän jään alueella (mutta on Perämerellä aika vähälukuinen). Sen pesä on lumessa oleva tunneli, jota ei näe lumen päälle. Pesään johtaa aukko vedestä, jään läpi. Norpan kuutit syntyvät yleensä maaliskuussa.

Eräät myyrätkin poikivat suotuisissa olosuhteissa jo talvella. Myyrien talvilisääntyminen ei liene säännöllistä - sopulia lukuunottamatta. Poikueita on havaittu, jos myyräkanta on heikko, suojaava lumipeite on paksu, ja ruokaa on riittävästi tarjolla.

Sopuli lisääntyy melkein säännöllisesti talvisin. Sopulin talvilisääntymisjakso voi olla niin pitkä, että talvella lumen alla syntyneet poikaset ehtivät itsekin lisääntyä jopa pari kertaa ennen kevättä. Talven aikainen lisääntyminen on yleistä vain paksulumisena talvena, jonka jälkeen kehittyy helposti populaation runsaushuippu. Sopuli tulee lisääntymiskykyiseksi jo 3-4 kuukauden ikäisenä.

• Selkärangattomien varhaisia kevätkiireitä...

Vaihtolämpöiset viettävät talven horrostilassa, josta kevään lämpö ne herättää. Ns. lumihyönteisiä esiintyy vielä keväälläkin monin paikoin.

Joitakin hyönteisiä on liikkeellä jo varhain keväällä varsinaisten lumihyönteisten lisäksi. Varhain lentelevät lämpimän kevätsään herättämät, aikuisina talvehtineet hyönteiset (mm. nokkosperhonen, sitruunaperhonen, suruvaippa, eräät pikkuperhoset, kärpäset, kimalaiset jne.). Puiden pinnalle saattaa tihkua mahlaa, joka houkuttelee monia varhaisia hyönteisiä aterialle. Pajut kukkivat aikaisin ja tarvoavat monille hyönteisille mettä ja siitepölyä.

Sääskissä on useita varhain keväällä herääviä lajeja: Jotkut surviaissääsket ja useat talvisääsket (= kirsisääsket) parveilevat, parittelevat ja munivatkin jo lumien aikaan. Pieni pakkanenkaan ei estä niiden parveilua. Surviaissääskiä ja koskikorentoja nousee vedestä jo maaliskuussa. Esim. koskikorentoihin kuuluva sumukorento (= potnapekka, hankikorri, Taeniopteryx nebulosa) nousee maaliskuun lopulla vedestä toukkana lumelle, jossa se sitten kuoriutuu aikuiseksi.

Vesien pikkueläimistössä on muitakin jo talvella lisääntyviä lajeja. Esim. järvissä syvällä tavattavat hernesimpukat lisääntyvät pitkin vuotta. Talvella lisääntyy myös tunnettu kylmän veden laji, jäännehalkoisjalkainen (Mysis relicta). Halkoisjalkaäyriäiset muistuttavat ulkonäöltään pieniä katkarapuja, elää myös järvissämme ja on balttilaisen jääjärven (myöhäisjääkauden) relikti.

• Kevät on vaarallista aikaa, mutta tuleehan lopulta kesä...

Ravinnon puute on usein kova vielä kevään kynnykselläkin - ja erityisesti juuri silloin. Eläimiä kuolee nälkään. Lisää: Ravinnon puute!

Kun hanki kovettuu, on poron ja eräiden muidenkin eläinten vaikea kaivaa ravintoa lumen alta. Kts. poron ravinto! Kovaan lumeen ei voi tehdä myöskään kieppiä.

Lumipeitteen ohetessa on jäniksen ja eräiden pikkunisäkkäiden joskus vaikea löytää uusia ruokapaikkoja. Kevättalvella on jäniksen ja lumen suojassa puuhaavien pikkunisäkkäidenkin kaluttava niitä samoja pensaita ja puita, joita ne söivät jo alkutalvesta.

Lumien sulaessa on monien pikkunisäkkäiden poistuttava lumiluolistaan, koska sinne tulee tulva. Tällöin ne joutuvat alttiiksi monille vaaroille. Samaan aikaan päästäisillä ja useimmilla myyrillä on kevään kasvujakso; niiden kasvuhan jäi kesken syksyllä.

Voimakas takatalvi saattaa olla kohtalokas eräille muuttolinnuille.Monet muuttolintumme ovat aikaistaneet saapumistaan keväisin, ilmeisesti ilmaston lämpenemisen vuoksi.

Jos takatalvi kuitenkin iskee huhtikuussa, lentävät eräät aikaisin muuttajat takaisin kohti etelää (peippo, kiuru, töyhtöhyyppä jne.). Toukokuun takatalvi on vaarallisempi, sillä silloin jotkut linnut jo hautovat, eivätkä myöhäiset muuttajat osaa palata etelämmäs. Lisäksi monet toukokuussa saapuvista ovat hyönteissyöjiä; niiltä loppuu ravinto huonolla säällä. Uusi lumipeite peittää paitsi pesät myös ravinnon. Kesäkuun takatalvi voi olla kohtalokas myös poikasille. Kts. muuttolintujen tuloajat!


	ELÄIMET: • Kevät koittaa - eräät linnut pesivät jo melkein talvella... • Jotkut nisäkkäätkin lisääntyvät lähes keskellä talvea... • Selkärangattomien varhaisia kevätkiireitä... • Kevät on vaarallista aikaa, mutta tuleehan lopulta kesä... KASVIT: • Talvisienet ja lumilevät - vilkasta elämää lumen keskellä... • Talvensietokyky - varsinkin kylmänkestävyys heikkenee... • Fotosynteesin käynnistymisestä on niukasti tietoja... • Riittääkö valo lumen alla yhteyttämiseen? • Keväällä on riskinsä, mutta nopea kehitys alkaa silti... ---