Päävalikko täältä!

---

POHJOISEN LUONTOMME TALVI:

4. Ankara keskitalvi/eläimet (osa 1)

Kasvien ankaran talven tavoitat ylläolevasta listauksesta (alin).
Pohjoisen luontomme talven muut aihepiirit löydät ylempää talvikuvasta.
Jos haluat aivan muita luontoaiheita, käytä 'Päävalikkoa'!

Tässä osiossa on: 'Ankara keskitalvi/eläimet', osa 1.

Katso myös eläinten talvehtimisen keinot! ja
eläinten valmistautuminen talveen!

sekä:

---

	ANKARA KESKITALVI/ELÄIMET SELVIYTYMINEN LUMESSA JA KYLMÄSSÄ: osa 1: • Lumeen voi upota tai sen päällä voi kellua... • Talvipäivä on päiväaktivistille lyhyt, yökyöpelille pitkä... • Talviyö on pitkä ja kylmä, vilu värisyttää yöpyjää... osa 2: • Energiaa kuluu kylmässä talviyössä... • Keskitalven linnustomme - vain osa selviytyy... • Pikkunisäkkäät elävät talven lumen suojassa... • Selkärangattomien talvielämää... TALVIRAVINTO: osa 3: • Talviravinto ei vedä vertoja kesäravinnolle... • Ravinnosta kilpaillaan talvella enemmän kuin kesällä... • Siemenet ovat täyttä ravintoa - jos niitä vain löytyy... • Puiden ja pensaiden oksat, silmut ja kuorikin kelpaavat... • Lumen alta ei aina ole helppo kaivaa syötävää... osa 4: • Saalistaminen talvella on usein erityisen vaikeaa... • Selkärangattomat kelpaavat talvella monille ruuaksi... • Kaukaa viisaat käyttävät talvella omia ruokavarastojaan... ---

• Lumeen voi upota tai sen päällä voi kellua...

Lumella liikkuvat nisäkkäät ovat joko kellujia tai kahlaajia. Lumi kannattaa kellujia, kahlaajat painuvat siihen mahaansa myöten. Kts. elänten ryhmittely suhteessa lumeen! Kts. myös pintapaine! Kellujia ovat mm. päästäiset, pienet myyrät ja lumikko. Myös jänis, kettu ja ilves pysyvät lumen pinnalla, jos lumen pintakerroksen kovuus on vähintään 40-50 g/cm2. Lumessa joutuvat kahlaamaan isokokoiset eläimet, kuten hirvi. Jos lumipeite ulottuu hirven mahaan saakka, pyrkii se siirtymään vähälumisemmille alueille (tai pystyy liikkumaan vain suppealla alueella).

Upottavassa lumessa joutuvat monet eläimet kulkemaan omien tai toisten lajien jälkiä pitkin. Mm. jänis ja kettu tekevät tällä tavoin polkuja. Myös hirvi ja poro kulkevat lumessa usein peräkkäin. Kts. eläinten lumijälkiä!

-----

Lumen haittavaikutuksia:
- ravinto peittyy (mm. kanalinnut, rusakko)
- liikkuminen vaikeaa (susi, metsäkauris)
- pedot tavoittavat, jollei suojaväriä (rusakko, peltopyy, teeri)

Lumen etuja:
- lämpösuoja (pikkunisäkkäät, lumessa yöpyvät linnut)
- liikkuminen kovalla hangella helppoa (kettu, peurat)
- näkösuoja (lintujen kiepit, pikkunisäkkäiden lumitunnelit)
- yltää syömään ylempää puista (poro, jänis, myyrät, riekko)

• Talvipäivä on päiväaktivistille lyhyt, yökyöpelille pitkä...

Useimmat linnut liikkuvat talvella päivisin, useimmat nisäkkäät ovat sen sijaan yöaktiivisia. Pöllöt saalistavat pääasiassa hämärän aikaan, mutta hiiripöllö päivällä (samoin jotkut muutkin pöllöt keskitalvella). Nisäkkäistä orava on päiväaktiivinen. Osa pikkunisäkkäistä liikkuu talvella kaikkina vuorokaudenaikoina, keskitalven aikaan eräät ovat päivällä jopa aktiivisempia kuin yöllä.

Päiväaktiivisilla linnuilla on keskitalvella käytettävissä vain muutama tunti ravinnon etsimiseen. Hämärissä liikkuvilla on paljon enemmän aikaa... Keskitalvella monet pikkulinnut käyttävät koko valoisan ajan ravinnon etsimiseen. Esim. talitiainen ja naakka käyttävät talvella ravinnon etsimiseen myös hämärän aikaa. Tiaiset ovat Pohjois-Suomessa tammikuussa liikkeellä vain noin 5 tuntia, Etelä-Suomessa 7-8 tuntia. Kts. päivänpituus!

• Talviyö on pitkä ja kylmä, vilu värisyttää yöpyjää...

Isot nisäkkäät lepäävät lumikuopassa, joka syntyy, kun ne asettuvat makuulle. Lepopaikka on usein lähellä ruokailupaikkaa, sitä ei sen kummemmin valita.

Hirvi kestää melko hyvin pakkasia, eikä siltä hevin lopu ravintokaan talvella.
Se on näet pitkäjalkainen, joten se ulottuu aika korkealle puiden oksistoon.
Talviravintoon kuuluvat mm. nuorten mäntyjen oksat ja neulaset.

Jäniskin tarkenee avoimessa lumikuopassa, mutta sitä pienemmät maanisäkkäät lepäävät lämpimämmässä paikassa: joko lumen alla tai puussa olevassa kolossa tai pesässä. Oravan ollessa pesässään on lämpötila siellä 10-20°C kovallakin pakkasella.

Avoimesti puiden oksilla yöpyvät mm. varislinnut ja petolinnut (lukuunottamatta pienimpiä pöllöjä). Talvehtivista pikkulinnuista yöpyvät oksilla mm. keltasirkku, käpylinnut, tilhi ja taviokuurna. Ilmeisesti jotkut pikkulinnut (tiaiset, punatulkku, hippiäinen) saattavat hakeutua kovilla pakkasilla lumessa oleviin valmiisiin koloihin tai pikkunisäkkäiden lumikäytäviin.

Puiden koloihin ja pönttöihin hakeutuvat yöksi mm. kaikki tikat (myös palokärki!) ja useimmat tiaiset. Puiden kolot eivät juurikaan ole ilmaa lämpimämpiä, mutta tuulen suojan nekin antavat. Näätä tarkenee Etelä-Suomessa puiden koloissa, pöntöissä tai oravan pesissä, mutta Pohjois-Suomessa se hakeutuu yöpymään usein lumen alle (esim. kivikkoihin).

Asutuksen piiristä löytävät jotkut linnut (mm. tiaiset, varpunen ja naakka) suhteellisen lämpimiä yöpymispaikkoja. Esim. katulamppujen kuvuissa tai asuinrakennusten ilmanvaihtokanavien suulla on lämpimämpää kuin ilmassa. Tiheä asutus (kaupunki) on talvella muutamia asteita lämpimämpi kuin maaseutu. Naakat ja variksen saattavat käydä päivisin kaukana ruokailemassa, mutta palaavat yöksi kaupungin puistoihin. Siellä ne ovat myös suojassa pedoilta.

Metsäkanalinnut ja urpiainen (satunnaisesti jotkut muutkin pikkulinnut) kaivavat kieppejä (lumionkaloita) yöpymispaikoikseen. Kieppi antaa hyvän suojan pedoilta . Myös kylmyyttä vastaan on kieppi erinomainen. Lisää: kieppi!

Sosiaalista yhteislämpöä käyttää hyväkseen mm. hippiäiset ja pyrstötiaiset: ne nukkuvat oksalla vieri vieressä, ja yön mittaan reunimmaiset siirtyvät keskelle rivistöä lämmittelemään. Peltopyyparvi kaivaa lumeen yhteisen avokiepin, jossa linnut lämmittävät toisiaan.

Metsäjäniksen talvinen makuupaikka käsittää kaksi osaa: makuukuopan, josta näkee ympäristön ja voi tarvittaessa paeta ja tunnelin, joka ilmeisesti on suoja petolintuja vastaan (esim. kettu pääsee tunneliin!). Rusakko puolestaan nukkuu kaivamassaan tunnelissa. Eteläinen rusakko saa tunnelissaan lämpimämmän nukkumapaikan kuin metsäjänis avokuopassaan. Tunneli on rusakolle tärkeä myös näkösuojana.

---

'Ankara keskitalvi/eläimet' jatkuu täällä (osa 2)!