Päävalikko täältä!
POHJOISEN LUONTOMME TALVI:
4. Ankara keskitalvi/eläimet (osa 4)
Ankara keskitalvi:
Kasvien ankaran talven tavoitat ylläolevasta listauksesta (alin).
Pohjoisen luontomme talven muut aihepiirit löydät ylempää talvikuvasta.
Jos haluat aivan muita luontoaiheita, käytä 'Päävalikkoa'!
Täsä osiossa on: 'Ankara keskitalvi/eläimet', osa 4.
Katso myös eläinten talvehtimisen keinot! ja
eläinten valmistautuminen talveen!
sekä:
• Saalistaminen talvella on usein erityisen vaikeaa...
Monien petojen on vaikea liikkua pehmeässä lumessa. Lisää: Liikkuminen lumessa!
Saalistettavia on talvella vähemmän kuin kesäisin. Muuttolintuja ja talvihorroksessa oleva eläimiä ei ole talvella saatavissa, ja muita saaliseläimiä kuolee kylmään ja nälkään. Huonona myyrävuotena myös saalistajia (mm. pöllöjä) kuolee paljon, ja keväällä saattaa pesintä jäädä tekemättä.
Tietysti myös haaskat kelpaavat ravinnoksi monille eläimille, sekä eräille pedoille että haaskansyöjille (esim. korppi. kettu jne.).
Talvipäivän lyhyys rajoittaa päiväaktiivisten saalistajien pyyntiaikaa.
Osa saaliseläimistä pystyy piiloutumaan lumeen. Pikkunisäkkäät ovat lähes aina lumen alla, metsäkanalinnut lepäävät lumikiepeissään, tiaiset etsivät puista ravintoaan tykkylumen suojassa. Lumikko on ainoa peto, joka mahtuu myyrien lumikäytävään. Eräät myyrät tekevät käytävistään lumireikiä lumen pintaan ja käyvät reijillä usein kurkkimassa. Pöllöt ja eräät muutkin petolinnut ovat oppineet saalistamaan myyriä näiltä reijiltä.
Eri petonisäkäslajit saattavat saalistaa samallakin alueella, vaikka saaliseläimet olisivat pääosin samoja (esim. pikkunisäkkäitä). On arvioitu, että esim. ilves tarvitsee talvella joka päivä noin kilon verran syötävää. Saalistusta on siis jatkettava aina, olipa sää millainen tahansa.
Kuitenkin esim. kärppäkoiraat eivät päästä omalle reviirilleen muita koiraita, eivätkä kärppänaaraat omalleen muita naaraita. (Reviirien läpimitta lienee koiraalla noin 1-2 km, naaraalla vähän pienempi). Näätä liikkuu talviyönä noin 5 km:n matkan etsiessään ravintoa. Näädän talviekologiaa on paljon tutkittu Lapissa, Värriön tutkimusasemalla (Metsä-Lapin alueella, Savukoskella). Huonona myyrävuotena näätä syö Lapissa monenlaista ravintoa. Ainakin Lapissa näädän ruokavalio vaihtelee riippuen ennen kaikkea myyrätilanteesta (kts. kuva!).
• Selkärangattomat kelpaavat talvella monille ruuaksi...
Monet linnut ja päästäinen syövät talvella horroksessa olevia hyönteisiä ja hämähäkkejä. Linnut löytävät niitä lähinnä puista, päästäinen lumen alta maasta. Lisää: Hyönteisravinto talvella!
• Kaukaa viisaat käyttävät talvella omia ruokavarastojaan...
Monet talviaktiiviset eläimet keräävät ruokaa talven varalle. Lisää: Ravintovarastot!
Kuitenkaan kaikkia syksyllä kerättyjä ruokavarastoja ei aina löydy. Kysymys on usein eläimen muistista: ei sitä aina muista kaikkia kätköpaikkoja... Esim. oravalla on suuri määrä talvikätköjä. Mutta kuitenkin se samoinkuin mm. pähkinähakki ja närhi (varastoi etelässä tammenterhoja) muistavat ihmeen hyvin varastojensa sijainnit! Vesimyyrällä ei tällaisia ongelmia ole, koska sen varastot ovat omissa käytävissä. Myös liito-orava ja varpuspöllö keräävät isohkot varastonsa vain harvoihin koloihin, joista ne on helppo löytää.
Varastot voivat myös peittyä lumeen, eläimen ulottumattomiin. Tiaiset varastoivat puihin tietylle korkeudelle, jossa ne yleensäkin liikkuvat, jolloin varastokin löytyy helpommin. Hömö- ja töyhtötiaiset keräävät varastoihinsa pääasiassa kasvisravintoa, vaikka ne kesällä syövät pääasiassa hyönteisiä. Orava puolestaan joutuu etsimään kätköjään aivan eri paikoista (yleensä maasta) kuin missä se muuten liikkuu (puissa).
'Ankara keskitalvi/eläimet' päättyy tähän!