POHJOISEN LUONTOMME TALVI:
1. Ympäristötekijöitä
|
Lämpötila
|
Olet nyt talven ympäristötekijöitä/lämpötiloja käsittelevässä osassa.
Muut ympäristötekijät tavoitat ylläolevasta listauksesta (siniset).
Suomen luonnon talven muut aihepiirit löydät ylempää talvikuvasta.
Jos haluat aivan muita luontoaiheita, käytä 'Päävalikkoa'!
Katso myös: 'Ekologia' ja 'Vuodenajat/talvi'!
Suomi on kyllä kaukana pohjoisessa, mutta ei arktisessa, vaan kylmänlauhkeassa ilmastovyöhykkeessä (lumimetsäilmastossa). Muualla samoilla leveysasteilla on arktinen ilmasto. Lisää: Talvilämpötilat! Kts. myös Pohjoinen luontomme/yleistä!
Tammikuu on meillä 10 - 12 °C lämpimämpi kuin melkein missä tahansa muualla samoilla leveysasteilla. Siperian mantereisilla alueilla on talvi paikoin jopa 30 astetta kylmempi kuin meillä. Kylmät talvet voivat silti olla kohtalokkaita mm. joillekin linnuillemme.
Kovia pakkasia (vuosiminimi -20°C) esiintyy maapallolla noin 40 prosentilla koko maa-alasta. Vain kolmanneksella maapallon maapinta-alasta ei pakkasia tavata ollenkaan.
Suomen ilmasto ei ole kovin mantereinen eikä juuri mereinenkään. Lisää: Keskilämpötilojen vuosivaihtelu!
Säätila vaihtelee varsinkin Euroopan länsiosissa (myös meillä!) suuresti.
Pakkassummien avulla voidaan mitata talven pakkasten kertymää samoin kuin lämpösummilla mitataan kesän lämmön kertymiä.
Pohjois-Suomessa kertyy ilmassa (2:n metrin korkeudella) pakkassummaa talven mittaan yht. noin 1500 - 2000 astetta.
Pitkän ja lumisen talven vuoksi ilmastoamme usein kutsutaan lumimetsäilmastoksi. Lauha ilmastomme mahdollistaa metsien esiintymisen lähes koko maassa. Lisää: Lumimetsäilmasto!
Lähes koko Suomen kasvillisuus kuuluu pohjoisten havumetsien alueeseen, kun Keski-Eurooppa puolestaan on pääosin lauhkeaa lehtimetsävyöhykettä.
Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi (ainakin viikon ajan) 0°C alapuolella. Lapissa se alkaa jo lokakuun puolivälissä, Etelä-Suomessa yli kuukautta myöhemmin. Lisää: Terminen talvi!
Terminen talvi päättyy Lapissa huhti-toukokuun vaihteessa ja Etelä-Suomessa huhtikuun alussa.
Termisen talven pituus on Pohjois-Suomessa peräti 6-7 kuukautta, mutta Etelä-Suomessa vain 3- 4 kuukautta.
Kuvat yllä: Vasemmalla talvi alkaa/syksy päättyy
okealla talvi päättyy/kevät alkaa.
• Talvilämpötilat vaihtelevat vuodesta toiseen...
Sää vaihtelee Suomen leveysasteilla kovasti: toisinaan talvi on kylmä, joskus taas hyvinkin lauha.
Jääkauden jälkeen on ollut monenlaisia ilmastoja. Erityisen lauhoja talvia mm.: 1924-25, 1929-30 ja 1933-34. Koko 1930-lukua on kutsuttu lämpökaudeksi. Talvet olivat silloin 2-3 astetta lämpimämpiä kuin vuosisadan alussa. Sen jälkeen on ollut kylmempää. Kylmiä talvia ovat olleet mm.: 1939-42, 1960-luvulla, tammikuu 1985 ja 1987.
Nyt odotetaan ns. kasvihuoneilmiötä. Lisää: kasvihuoneilmiö!
• Topografia lyö selvän leimansa lämpötiloihin...
Meret vaikuttavat hyvin paljon talvi-ilmastoon. Ne toimivat talvella lämmönlähteinä ja tasaavat lämpötilojen vaihteluita. Lämpimän Golf-virran läheisyys on tärkein syy talvi-ilmastomme lauhuuteen. Norjan rannikolla Golf-virran vaikutus näkyy vielä selvemmin.
Esim. tammikuun keskilämpötila on Bergenissä (Norjan rannikolla) 0°C, Helsingissä -6.1°C ja Jakutiassa (Siperiassa) -45-59°C. Kaikki nämä paikkakunnat sijaitsevat kuitenkin lähes samalla leveysasteella. Jakutiassa on hyvin mantereinen ilmasto, ja talvella esiintyy usein ns. inversioilmiö.
Inversioilmiö = kylmä ilma valuu alas, lämmin kerros on ylempänä. Tuntureiden ylärinteillä voi olla talvella useita asteita lämpimämpää kuin laaksoissa. Kesällä tilanne on päinvastainen. Lisää: Inversio!
Vuoristoissa vuoden keskilämpötila laskee täällä pohjoisessa noin puoli astetta 100 metrin nousua kohti. Läpi vuoden pysyvä lumipeite on esim. Norjassa 0.8 - 1.9 km:n, Alpeilla 2.4-3.2 km:n ja päiväntasaajan alueella n. 5 kilometrin korkeudelta ylöspäin.
'Talvi: lämpötila' päättyy tähän!
Täällä ovat muut talvisten ympäristötekijöiden valinnat!
Tämän ruudun yläosasta (ympäristötekijöitä) saat muita talven osia!
Ruudun ylälaidasta pääset Päävalikkoon (muita luontoaiheita)!
